Toteutimme Oulun yliopistollisen sairaalan uuden sädehoitoyksikön, jonka sisäosien toteutus valmistui keväällä 2022. Pohjois-Suomen ainoa sädehoitoa tarjoava yksikkö mahdollistaa potilaille nopeamman kuntoutumisen.
OYS Sädehoitoyksikön rakentaminen on osa OYS2030-ohjelmaa, jossa Oulun yliopistollinen sairaala uudistaa tilojaan ja toimintaansa. Aikaisemmat sädehoitotilat ja niiden laitteisto ovat vanhentumassa. Uuteen yksikköön toteutettava moderni sairaalateknologia mahdollistaa jatkossa hoidon, jolla on potilaalle vähemmän sivuvaikutuksia ja siitä toipuminen on nopeampaa. Potilaat voivat siis päästä aikaisempaa nopeammin kotiin toipumaan.
Sädehoito käyttää radioaktiivista säteilyä, joka tuhoaa syöpäsoluja ja kutistaa kasvaimia. Voimakkaan säteilyn vuoksi hoito tulee tapahtumaan niin sanotuissa sädehoitobunkkereissa, joita uudessa yksikössä on kuusi.
“Kiviaines bunkkerien valamiseen käytettyyn betoniin tuli Kiirunasta, joten massa sisälsi tavallista enemmän rautaa. Raskasbetoni painaa noin tuhat kiloa kuutiolta enemmän kuin tavallinen, ja seinät ovat metrin vahvuiset”, kertoo tämän julkisen rakentamisen hankkeen työpäällikkö Marko Alaniemi Hartela Pohjois-Suomesta.
Bunkkerin seinissä ja katossa kiertää teräspalkeista tehty säteilysuojaus, jonka asentaminen vaati poikkeuksellisia järjestelyjä. Paikalle tuli kauko-ohjattava pienoisnosturi, jonka avulla aliurakoitsija sai järeiden palkkien asennuksen tehtyä.
OYS Sädehoitoyksikkö rakentuu kahdessa vaiheessa: maa-, perustus- ja runkourakka tuli valmiiksi alkuvuonna 2021, ja sisävaiheen urakka valmistui keväällä 2022.
“Sairaalassa talotekniikka on astetta vaativampaa kuin rakentamisessa yleensä. Siirsimme myös vieressä toimivan kaupunginsairaalan tekniikkaa ja huolehdimme siitä, ettei sen toiminta häiriinny työmaan takia”, Marko Alaniemi.
OYS:n uusi sädehoitoyksikkö nousi ahtaaseen paikkaan, Oulun kaupunginsairaalan ja Sairaalaparkin väliin. Alueella on käynnissä myös muiden toimijoiden sairaalatyömaita, mikä on aiheuttanut logistisia haasteita. Työmaiden yhteispelillä nekin ratkeavat.
“Ennakkosuunnittelu ja yhteistyö muiden alueella toimivien urakoitsijoiden kanssa ja yhteispalaverit viikoittain varmistavat, että kaikki toimii”, Marko Alaniemi kertoo.
”Sädehoitoyksikön rakentaminen vaatii erityisosaamista niin suunnittelu- kuin rakennusvaiheessa. Ilman saumatonta yhteistyötä sekä avointa vuoropuhelua hankkeen eri osapuolien välillä emme olisi kyenneet ratkomaan niitä haasteita ja pullonkauloja mitä matkalla oli sekä saavuttamaan kaikkia hankkeelle asetettuja tavoitteita. Tässä hankkeessa voi sanoa ”hankkeen parhaaksi” -periaatteen toteutuneen erinomaisesti. Kun osapuolien välillä on vahva luottamus, niin silloin syntyy hyvää jälkeä, ja se ei ole riippuvainen toteutus- ja sopimusmalleista. Iso kiitos Hartelan työporukalle sekä kaikille hankkeeseen kuuluville sidosryhmille,” sanoo ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
