Asumisen muutoksilla voi vaikuttaa merkittävästi omaan hiilijalanjälkeen. Sitran asiantuntijan mukaan jokainen suomalainen kykenee leikkaamaan kulutuspäästöjään 25 prosentilla.
Asuminen muodostaa keskimäärin 21 prosenttia Suomen väestön kulutukseen liittyvästä hiilijalanjäljestä. Suomessa asumisen päästöt ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Viime vuosina yksityisten kuluttajien valinnoista syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat nousseet, mutta kehitys on tasaantunut vuoden 2018 jälkeen.
– Osalla suomalaisista hiilijalanjälki on pienentynyt radikaalisti, Sitran kestävän arjen projektijohtaja Markus Terho sanoo.
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen, palvelun tai ihmisen toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa. Mitä suurempi hiilijalanjälki, sitä enemmän kasvihuonekaasuja tuotteen elinkaaren aikana syntyy.
Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen kulutukseen perustuva hiilijalanjälki on noin 10 300 hiilidioksidiekvivalenttikiloa. Tieteellinen yksikkö kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Pohjoismaat ovat selvästi jäljessä esimerkiksi Japania, missä elämäntapojen aiheuttama vuotuinen hiilijalanjälki on noin 7 600 kiloa. Kehittyvissä maissa lukemat ovat selvästi alhaisempia, koska elintaso on matalampi. Esimerkiksi Intiassa lukema on 2 000 kiloa.
Miten päästövähennystavoitteeseen päästään?
Sitra julkaisi vuonna 2019 selvityksen, jossa asetettiin tavoitetaso yhden suomalaisen kulutukseen perustuvaan hiilijalanjälkeen. Selvityksen mukaan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.
– Tavoitteet tarkoittavat, että maa- ja metsätalouden, viljelyn, energian ja lämmittämisen tuotantotavat muuttuvat ja samaan aikaan esimerkiksi liikkumisessa siirrytään vähäpäästöisempiin liikennevälineisiin, Markus Terho selvittää.
Jokainen suomalainen voi vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen arkisilla valinnoillaan. Terhon mukaan yhteiskunnalliset muutokset tuovat vähennyksiä, joilla pysytään vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa.
– Yksilöiden omilla muutoksilla päästövähennys voidaan tuplata. Se edellyttää, että jokaisessa kotitaloudessa pienennetään omia kulutuspohjaisia päästöjä 25 prosentilla. Se on täysin tehtävissä.
Sitra on julkaissut verkkosivuillaan Sitoumus 2050 -palvelun, jossa jokainen voi vastata 27 elämäntapoja koskevaan kysymykseen. Palvelu antaa vastausten perusteella räätälöityjä suosituksia hiilijalanjäljen pienentämiseen omassa arjessa.
Asumisvalinnoilla merkittävä vaikutus
Asumisella voidaan vaikuttaa hiilijalanjäljen pienentämiseen. Yksi suurimmista asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä on lämmitysmuodon valinta. Lämmitysmuodon muutoksen lisäksi asumisen päästöjä saadaan kuriin vähentämällä liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.
– Jos harrastukset, työpaikka ja koulu ovat kaukana asuinpaikasta, liikkumisen päästöt kasvavat merkittävästi. Kokonaishiilijalanjälkeä voi pienentää energiatehokkailla asumisratkaisuilla. Lämmityksen päästöistä voidaan leikata jopa 75 prosenttia kun siirrytään esimerkiksi maalämpöön, ilmalämpöpumppuihin tai käyttöveden lämmitykseen hukkalämmön talteenoton avulla, Terho opastaa.
Asumisen energiatehokkuudella voidaan leikata yhden henkilön vuosittaisesta kokonaishiilijalanjäljestä noin 500 kiloa. Helppo tapa on laskea kodin huonelämpötilaa parilla asteella. Energian säästäminen tällä tavalla tekisi Suomesta myös omavaraisemman energiantuotannossa.
– Lämpötilan laskemisella saadaan aikaan merkittävä energiansäästö, jolloin tuontienergian ostoa voidaan vähentää. Asukas lisää omaa hyvinvointiaan, säästää rahaa ja samalla yhteiskunta saa päästösäästöä.
Autoilun päästöjen vähentämisessä sähköauto ei Terhon mukaan ole aina paras ympäristöteko.
– Sen perusteella, paljonko autolla ajetaan, suuremman ympäristövaikutuksen voi saada aikaan käyttämällä biopohjaisia polttoaineita kuten bioetanolia tai biodieseliä. Vielä parempi toki on, jos pystyy korvaamaan osan matkoista jollain muulla välineellä kuin autolla.