Asunnoista on ylitarjontaa. Yksi asuntotyyppi markkinoilta puuttuu kuitenkin lähes kokonaan.
Asuntomarkkinat ovat viime aikoina olleet hiljaiset, vaikka piristymistä on jo useaan otteeseen ennustettu. Varsinkin uudistuotanto on jotakuinkin odottavalla kannalla. Yksiöiden ja kaksioiden osalta on tällä hetkellä ostajan markkinat.
Jotain menee kuitenkin aina kaupaksi, sillä ihmisten asumistarpeet muuttuvat, muistuttaa kiinteistövälittäjä Petri Ingman Bravo Yhtiöistä.
"Tällä hetkellä parhaiten myyvät noin 150 - 200 tuhannen euron lähiöasunnot taloyhtiöissä, joissa isot remontit on jo tehty", kertoo Ingman.
Kyseisellä hinnalla saa yleensä alle 80-neliöisen asunnon. Toisaalta Ingmanin mukaan kysyttyjä ovat myös uudehkot 100 - 120-neliöiset rivi- ja omakotitalot kohtuullisen matkan päässä keskustasta. Niissä arvostetaan uutta tekniikkaa ja vaalean skandinaavista linjaa isoilla ikkunoilla.
Välittäjän näkemystä tukee viime vuoden lopulla teetetty tutkimus (Asuntomessut - Iro Research: Asumisen ihanteet 2025), jonka mukaan suomalaisen ihanneasunto on käytännöllinen ja toimiva, mutta myös viihtyisä, rento ja rauhallinen. Kolmannes toivoo tilaa vapaa-ajan harrastuksille ja joka neljäs omaa paikkaa etätyölle. Luonnon läheisyys on tärkeää suurimmalle osalle vastaajista, tosin toteutustapa voi vaihdella.
Runsaasta tarjonnasta huolimatta yksi asuntotyyppi jää välittäjän mielestä kuitenkin uupumaan: suuret, kohtuuhintaiset uudisasunnot. Suuria, edullisia asuntoja löytyy vanhoista lähiöistä ja hinnakkaista keskustan kivilinnoista.
Uudisrakennuksiin isompia asuntoja rakennetaan säästeliäästi. Katsaus myyntisivustoille osoittaa, että uusia, yli sadan neliön kerrostaloasuntoja on myynnissä alle parikymmentä ja hintahaitari liikkuu puolesta miljoonasta eurosta kahteen ja puoleen.
Petri Ingmanin mielestä ”normihintaisille” asunnoille voisi hyvinkin olla kysyntää niin nuoren, työssä käyvän kuin vanhemmankin sukupolven keskuudessa. Omakotitalosta kerrostaloon muuttava haluaa ehkä avaran olohuoneen, jonne mahtuvat lapset perheineen kylään, sekä kunnon säilytystilat ja reilun kylpyhuoneen.
"Ei asunnon tarvitse olla pramea penthouse, mutta sen tulisi täyttää hyvin asukkaan käyttötarpeet. Moni toivoo myös, että rahaa jäisi muuhunkin elämiseen!", sanoo Ingman.
Lapsiperheistä moni haluaa hänen mukaansa tänä päivänä päästä edellissukupolvia helpommalla kodinhoidossa ja pihatöissä, sillä kiinnostuksen kohteita on paljon myös kodin ulkopuolella. Tilaa tarvitaan kuitenkin entiseen malliin: tutkimuksen mukaan suomalaisten ihannekoti on 80-120 neliötä.
Mutta miten kyseinen isojen asuntojen ”musta aukko” on syntynyt? Hartela Länsi-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Lari Malliuksen mukaan selitys löytyy uudistuotannon ja vanhojen asuntojen välisestä hintaerosta, joka kasvoi nollakorkojen aikana. Markkinoiden hiipuminen sekä korkojen ja rakennuskustannusten nousu ovat entisestään vaikuttaneet tämän eron suuruuteen. Lisäksi suurempia asuntoja on pitkään pidetty premium-asuntoina, ja niitä on rakennettu pääasiassa ylimpiin kerroksiin.
"Aiemmin edullisilla yhtiölainoilla rakennetuille yksiöille ja kaksioille oli sijoittajien keskuudessa kova kysyntä. Suurempia asuntoja rakennettiin sen sijaan kuhunkin kohteeseen vain muutamia, ja ne hinnoiteltiin arvokkaiksi", Mallius kertoo.
Tällä hetkellä Hartelassa ollaan uuden äärellä. Haluamme selvittää, olisiko kohtuuhintaisille, suurille kerrostaloasunnoille kysyntää – ja miten sellaisia pystytään rakentamaan.
"Meillä syntyi ajatus, että jos rivitalon pystyy rakentamaan edullisesti, niin kyllä kerrostalokin pitää pystyä. Sehän tarkoittaa vain, ettei rakennetakaan niitä suuria asuntoja vierekkäin vaan päällekkäin", Mallius toteaa.
Projektipäällikkö Maarit Mäkinen valottaa, mitä Hartelan talomalli merkitsisi. Jos yhteen kerrostaloon rakennettaisiinkin viidenkymmenen pienen ja muutaman suuren asunnon sijaan kolmekymmentä sataneliöistä asuntoa?
"Silloin tarvittaisiin vain kolmekymmentä parveketta, kolmekymmentä keittiötä ja kolmekymmentä ulko-ovea. Asuntojen välisiin seiniin kuluisi paljon vähemmän betonia. Palapeli olisi paljon helpompi suunnitella ja rakentaminenkin sujuisi nopeammin, koska ahtaita tiloja on vaikeampi suunnitella ja tehdä kuin väljiä", Mäkinen ynnää.
Ratkaisu kuulostaa niin yksinkertaiselta, että jäämme hämmästelemään, miten tätä ei ole aikaisemmin keksitty.
Hartelan asuntomyyntipäällikkö Jani Virsula toteaa, ettei kellään ole ollut uskallusta lähteä haastamaan asuntomarkkinoita.
"Niin pitkään on puhuttu, kuinka perhekoko pienenee, sijoittajat haluavat pieniä asuntoja ja ihmiset haluavat asua rivi- ja omakotitaloissa. Tämä kaikki on varmasti totta, mutta eivät kaikki ihmiset elä saman kaavan mukaan. Tällä konseptilla pystymme tarjoamaan rivitalomaista asumista lähellä keskustaa kaikilla kerrostaloasumisen eduilla", sanoo Virsula.
Tällä hetkellä Hartelalla on suunnittelutyön alla kerrostalokohde Pukkilassa. Mikäli esimarkkinointi osoittaa kysyntää, tulisi talosta tiettävästi Turun ainoa uudiskohde, jossa on vain suuria kerrostaloasuntoja. Kenelle nämä kodit sitten suunnattaisiin?
Maarit Mäkisen mielestä on tärkeämpää pohtia kotien joustavuutta ja sitä, miten ne tulisi suunnitella niin, että niissä voi asua läpi elämän.
"Sata neliötä voi jakaa kahteen tai neljään makuuhuoneeseen. Iso asunto mahdollistaa kunnon vaatehuoneen ja keittiön, kodinhoitohuoneen tai arkieteisen. Toiselle taas avara olohuone – keittiö on tärkeämpi", Mäkinen kuvailee.
Kun Pukkilassa sekä palvelut että luontokin ovat lähellä, kuulostaa kohde siis monen suomalaisen ihanneasunnolta. Mutta entä se hinta?
"Lähdemme haastamaan uudisasuntomarkkinaa tällä uudella konseptilla. Uskon, että sille on kysyntää ja pääsemme tässä hyvään lopputulokseen", Mallius toteaa.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
