Kukapa ei haluaisi asua lintukodossa. Lintukoto on tarinoiden idylli, turvallinen ja kotoisa paikka, josta onnelliset ihmiset löytävät suojan ja rauhan. Pyysimme rikoskirjailija Seppo Jokista kertomaan, millainen lintukoto hänen Hervantansa oikein on.
Hervanta-nimisessä lintukodossa on Seppo Jokisen mukaan hyvä elää. Tämä on enemmän kuin kotiseuturakkaan miehen mielipide ja kehu. Hervantalaisena kirjailijana hän on perehtynyt alueeseen tavallista tarkemmin, ja sijoittanut myös kirjojensa päähenkilön, Komisario Koskisen, asumaan Hervantaan. Ensin omakotitaloon, sitten kerrostaloon. Koskisella on myös soutuvene Hervantajärvellä. Mutta millainen on kirjailijan oma Hervanta.
Elämää idyllissä jo yli 40 vuotta
Tässä linnut asuu, lauluniekat pienet,
tässä käki, ilolintu, kyntörastas
lehdistössä äänens ympärkaikuu antaa
pelkäämättä ilmass’ sinkoilevii haukkoi,
kotkia ja öitten ilkeit’ huhkaimia.
Elo ystävyyden! –
Oheinen lainaus Aleksis Kiven tunnelmallisesta runosta Lintukoto tarjoaa osuvan aasinsillan Seppo Jokisen kotikulmille. Jokinen muutti perheensä kanssa Etelä-Hervantaan vuonna 1983, kun lapset olivat iältään kolme ja yksi. Eikä ole pois kaivannut. Jokinen on asunut Hervannassa pian 40 vuotta yhtäjaksoisesti samassa talossa.
”Täällä kaikki on lähellä, niin luonto kuin palvelutkin. Kesällä lenkkipolut, sieni- ja marjametsät sekä talvella hiihtoladut, pilkki- ja retkiluistelujäät. Ne löytyvät viidentoista minuutin kävelymatkan päästä mistä tahansa Hervannan keskeisimmästäkin sijainnista”, Seppo Jokinen kuvailee.
Parasta Hervantaa Seppo Jokiselle ovat Etelä-Hervannan takaiset metsät, joissa hän kulkee ja hakee mielen virkistystä. Vähän samaa tapaan kuin kirjailijakollegansa Aleksis Kivi reilun sadan vuoden takaa. Niin Kivikin vaelteli omissa lähimetsissään havainnoimassa luontoa ja tutkailemassa reppu selässä koivikkoja, kuusikkoja ja männyn haarukoita.
”Samoilen siellä paljon, kypsyttelen työn alla olevaa kirjaa ja käyn dialogia romaanihenkilöideni kanssa. Monet hyvät ideat ovat syntynee juuri näissä metsissä, Makkarajärven poluilla ja Viitastenperän kallioilla”, Jokinen kertoo.
Palveluvalikoima kuin pienessä kaupungissa
Mutta ei jäädä luontopoluille ja ihastelemaan taivaalle kurottelevia honkia, sillä kuten hyvin laajalti tiedetään, Hervanta on maan suurimpia esikaupunkialueita. Asukkaita on yli kaksikymmentätuhatta ja työpaikkojakin lähes kymmenentuhatta. Esikaupungiksi Hervannalla onkin todella monipuolinen palveluvalikoima.
”Kaikki palvelut, kaupat, lääkärit, apteekit ym. ovat yhtä pikaisen matkan päässä Hervannan kaukaisimmastakin kolkasta. Lähikauppaan, kouluun ja päiväkotiin ei tule puoltakaan tuosta matkasta. Hervannan kirjasto on ollut aina minulle tärkeä paikka. Sillä on suuri merkitys kirjailijanurani alkuun pääsemiseen, ja olen paljosta kiitollinen kirjaston kannustavalle henkilökunnalle ja kirjastossa toimineelle kirjoittajaryhmälle.”
Hervannasta on hyvät yhteydet kaikkialle
”Täältä löytyy kaikki. Siinä se on pähkinänkuoressa.” Jokinen toteaa. Ihmisen ei ole pakko lähteä Hervannasta minnekään. Jos kuitenkin mieli tekee nähdä maailmaa, idyllistä pääsee kätevästi kaupungin ytimeen niin autolla, pyörällä kuin julkisilla liikuntavälineillä. Maan modernein ratikkakin kiiltelee uutuuttaan ja vie Tampereen Rautatieaseman ja Keskustorin kautta Pyynikintorille.
”Yksi itselleni mieluinen asia on kevyen liikenteen väyläverkosto. Kävin ennen vapaaksi kirjailijaksi jättäytymistä töissä kaupungin keskustassa ja kuljin työmatkani usein polkupyörällä. Ne sujuivat jo silloin hienosti, ja nyttemmin hyötyliikunnan mahdollisuudet ovat parantuneet entisestään, kun pyöräilijöille, hölkkääjille ja kävelijöille on rakennettu oma "baana" Hervannasta aivan Tampereen keskustan tuntumaan Viinikkaan asti.”
Mistä tunnistaa hervantalaisen?
Hervantalaiset ihmiset, voiko heitä luonnehtia jotenkin? Löytääkö kymmeniä vuosia seudulla asunut hervantalaisista yhtenäisiä piirteitä vai onko monimuotoisuus “se juttu”. Ihan perinteisiä, vaatimattomia hämäläisiä eivät hervantalaiset Jokisen mukaan ole.
”Me hervantalaiset. Siinä se henki, jonka varmasti ulkopuolinenkin tunnistaa. Hervanta on todella monimuotoinen, täällä on paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, ja mitä olen heihin tutustunut, tiedän että heistä huokuu se sama henki.”
”Hervantalaisuus eroaa perinteisestä tamperelaisesta ei tehdä tästä numeroo -mentaliteetista. Me olemme peittelemättömän ylpeitä kaupunginosastamme ja haluamme nimenomaan tehdä numeroa Hervannan dynaamisesta kasvusta ja monipuolisista palveluista, lukuisista harrastusmahdollisuuksista ja luonnon läheisyydestä.”
Ja kun alkuun päästään, Jokisen Hervanta-kehujen listasta ei meinaa tulla loppua millään. Puheelle löytyy helposti katetta. Hervantaan on keskittynyt merkittävä määrä älyä ja osaamista – paikka vetää puoleensa tieteentekijöitä ja tulevaisuuden Suomen rakentajia.
”Ei voi jättää mainitsematta valtakunnallisestikin tunnettuja opinahjojamme, Teknillisestä yliopistoa, Hermian tiedekeskittymää ja Poliisiammattikorkeakoulua. Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän luoma Hervannan keskusakseli on saanut arkkitehtuurisena kokonaisuutena jopa maailmanlaajuista tunnustusta. Uusimpana ylpeilyn aiheena pitää tietysti mainita kaupungin keskustasta Hervantaan kulkeva raitiotie.”
Tampereen turvallisimpia kaupunginosia
Palataan hetkeksi dekkarikirjailijan omimmalle alueelle, rikosten maailmaan. Jokisen kirjojen tapahtumat sijoittuvat tunnetusti usein Tampereelle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Hervannasta on vaikea ammentaa materiaalia kovin synkkiin rikoskirjoihin. Se materiaali on kaivettava muualta.
”Jos uutta kotia etsivä ihminen hakee itselleen ja perheelleen turvallista asuinympäristöä, kannattaa harkita Hervantaa. Tämä on asukaslukuun suhteutettuna yksi Tampereen turvallisimpia kaupunginosia. Itse en ole tuntenut täällä kertaakaan oloani turvattomaksi, en edes silloin 80-luvun alkupuolella, jolloin Hervannalla oli hieman kyseenalainen, joskin vahvasti liioiteltu, maine rauhattomana paikkana.”
Hervanta on koti
”Suhteeni Hervantaan on niin lämmin kuin ihmisellä kotiseutuunsa vain voi olla. Olen asunut täällä yli puolet pitkästä elämästäni enkä osaisi kuvitella kotiutuvani enää minnekään muualle. En muuta täältä koskaan pois, en ainakaan vapaaehtoisesti”, summaa Seppo Jokinen.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.