04.01.2023
Hartela on rakentanut Painiityn asuinalueen Espoossa alusta loppuun. Matkalla on opittu valtavasti siitä, mitä asiakkaat kodeiltaan toivovat.
”Tästä alueesta on tullut koti”, Henri Christensen toteaa.
Hän puhuu Painiitystä, asuinalueesta Espoon Lintuvaarassa. Hartela on rakentanut kylämäistä aluetta yli kymmenen vuotta, ja nyt sen viimeisetkin kodit ovat valmiit.
Christensen on asunut alueella jo kolmessa kodissa ja nähnyt, kuinka parin tuhannen asukkaan alue on kasvanut metsän ja niittyjen kupeeseen. Uudeksi pientaloalueeksi Painiitty on pääkaupunkiseudulla harvinaislaatuinen: se on kiinni luonnossa ja samalla erittäin hyvien yhteyksien äärellä, Kehä ykkösen lähellä.
”Täältä pääsee nopeasti liikkeelle, mutta voi myös vetäytyä omaan rauhaan ja olla luonnossa. Rakentaminen ei ole vähentänyt alueen puistomaisuutta ja viihtyvyyttä. Painiitty on varmasti sellainen alue, jota moni hakee”, Christensen kertoo.
Nykyisen Painiityn aluetta viljeltiin jo satoja vuosia sitten, jolloin aluetta kutsuttiin Pajuniityksi. Keskiajalla alue kuului Mäkkylän kylään, jonka taloista muodostui Helsingin pormestarin ratsastustila. Tilaa asuttivat sadan vuoden ajan espoolaiset aatelissuvut, kunnes 1700-luvulla tilasta tuli kruunun virkatalo. 1900-luvulle saakka Mäkkylän tilaa hallitsivat Viaporin upseerit ja sittemmin alueella oli Leppävaaran huvila-asutusta. Hartela osti Painiityn maat 1980-luvun lopussa.
Luonnonläheisyyden ja liikenneyhteyksien puolesta Painiitty on erityinen alue, mutta harvinaista on myös se, että yksi yhtiö on rakentanut alueen alusta loppuun lähes kokonaan. Ensimmäiset uudet asukkaat astuivat Hartelan rakentamiin rivitalokoteihin vuonna 2010. Kaikkiaan Hartela on rakentanut alueelle seitsemän matalaa kerrostaloa ja 17 rivitaloyhtiötä — yhteensä yli 800 kotia.
”Vähän tulee haikea fiilis, kun viimeinen kohde valmistuu”, Emma Grönlund sanoo. Hän on työskennellyt Painiityssä kymmenen vuotta — niin hankintainsinöörinä, työmaainsinöörinä kuin projektipäällikkönäkin. Työkavereiden antama lempinimi Miss Painiitty on siis osuva.
Pitkäjänteiset projektit antavat rakentajalle parhaimmillaan valtavan määrän oppia. Painiityssä Hartela onkin halunnut oppia ymmärtämään juuri tämän alueen asiakkaiden tarpeita, parantaa rakentamiaan koteja ja palvelua kohde kohteelta.
Paitsi että Hartela on onnistunut kehittämään alati toimivampia koteja juuri Painiittyyn, aluehanke on ollut antoisa myös muiden rakennuskohteiden kannalta. Yksi tärkeä teema Painiityssä on ollut yhteisöllisyys. Yhtiöille on istutettu yhteisiä omenapuita ja marjapensaita, rakennettu yhteisiä oleskelutiloja, kasvatuslaatikoita, ja jopa pihasauna ja kasvihuone. Yhteisöllisistä elementeistä on tullut kodin ostajilta paljon positiivista palautetta, ja niitä on Painiityn rohkaisemana toteutettu muissakin kohteissa.
Painiityn aluehanke on hyvä esimerkki siitä, että kun rakennustyötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, myös työntekijöillä on mahdollisuus oppia, kehittyä ja tuntea työnsä merkitykselliseksi.
”Meillä on ollut suurelta osin sama Hartelan porukka tekemässä Painiittyä alusta loppuun”, Emma Grönlund kertoo.
Tähän samaan porukkaan kuuluu myös Timo Torniainen, joka on työpäällikkönä vastannut alueen rakentamisesta vuosikymmenen ajan. Hän on nähnyt, mitä työntekijöiden pysyvyys ja yhdessä tehty kehitystyö tarkoittaa rakentamisen kannalta.
”Kaupungin rakennusvalvonnan kanssa työ on ollut sujuvaa, kun tunnemme jo pitkältä ajalta ja tiedämme toistemme toimintatavat. Asiakkaille tämä pysyvyys näkyy laadukkaina koteina. Kun sama porukka pysyy töissä, tekeminen hioutuu koko ajan paremmaksi. Me ollaan yhdessä opittu vastaamaan asiakkaiden toiveisiin.”
”Mittaamme kaikissa kohteissamme asiakastyytyväisyyttä, ja se on ollut Painiityssä hyvällä tasolla. Monet, jotka tänne ovat muuttaneet, ovat ostaneet meiltä samalta alueelta myös seuraavan asunnon, kun on esimerkiksi tarvittu lisää tilaa”, Torniainen kertoo.
”Tuo on meille paras mahdollinen palaute. Silloin kodista on pidetty ja on syntynyt side tähän alueeseen”, Emma Grönlund jatkaa.
”Me halutaan ehdottomasti pysyä täällä”, Annukka Larjomaa vastaa välittömästi, kun kysytään, minkälainen hänen siteensä on Painiittyyn. Larjomaa muutti alueelle Hartelan rakentamaan kerrostaloon seitsemän vuotta sitten. Kun perhe kasvoi, oli selvää, että tämä alue on kotipaikka, josta etsitään isompi asunto. Kaksi vuotta sitten he muuttivat uuteen rivitaloasuntoon.
Hartelan tavoitteena on ollut rakentaa Painiitystä kylämäinen paikka, jossa ihmisten on helppo kohdata. Kun Larjomaata kuuntelee, niin tässä on onnistuttu hyvin.
”Tämä tuntuu ihan oikeasti kylältä. Painiitty on leppoisa ja turvallinen alue, jossa ihmiset tuntee toisensa. Ystäviä löytyy helposti, mutta kodissa on oma rauha. Lenkkeilymaastot on hyvät ja näkymät vaihtuvat mukavasti vuodenaikojen mukaan. Ikkunasta voi seurailla peuroja, kettuja ja jäniksiä.”
Asunto Oy Painiitynmäki valmistuu tammikuussa. Kun Hartela luovuttaa sen rivitalokodit uusille asukkaille, Painiitty on valmis.
”Jos tänne olisi vielä rakennettu isompia koteja, niin olisimme ostaneet kolmannenkin. Hartelan kanssa asuntokaupat ovat olleet tosi miellyttävä ja turvallinen kokemus”, Annukka Larjomaa toteaa.
”Mutta ihan hyvä, ettei enempää rakenneta. Tämä alue on tosi hyvä näin.”
Ilmakuva Painiitystä: Henri Christensen.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
