Kun kaupunkiluontoon panostetaan, kaupungit voivat tarjota yllättäviä turvasaarekkeita kasveille ja eläimille, kertoo Nomajin maisema-arkkitehti Varpu Mikola.
Verkkosaaren vähähiilisen viherkorttelin projekti on edennyt jo rakennuslupavaiheeseen terassitalo Verkkosaaren Valon osalta. Pihasuunnitelman tekeminen kuuluu normaalistikin rakennuslupavaatimuksiin, mutta tässä projektissa vihersuunnittelu on ollut tavallista keskeisemmässä roolissa.
Tavoitteet viherkertoimen osalta ovat kunnianhimoiset, vaikka lähtökohdat ovat haastavat. Tontti on täyttömaata, johon luodaan luontoarvoiltaan monipuolinen ja virikkeellinen ympäristö.
”Umpikorttelissa on väistämättä varjoisuutta ja kuivuutta. Siltä osin, kun ollaan pysäköintilaitoksen kansirakenteen päällä, kasvualusta on ohut”, taustoittaa maisema-arkkitehti Varpu Mikola. Hän vastaa Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:ssä Verkkosaaren vähähiilisen viherkorttelin suunnittelusta.
Viherkertoimen kriteereissä tarkastellaan vihreän pinta-alan lisäksi sen laatua, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi paikallisten kasvilajien suosimista. Verkkosaareen luodaan uutta kaupunkiluontoa hyvin monipuolisesti käyttäen kaupungin kasvioppaasta löytyviä Helsingille ominaisia kasveja.
”Kasvillisuus valitaan kasvupaikkavaatimusten mukaan. Esimerkiksi terassitalon viherkatoille istutetaan niitty- ja ketokasvillisuutta, jotka kestävät hyvin tuulta ja auringonpaahdetta. Korttelipihalle tulee erilaisia kasvillisuusalueita, kuten helppohoitoista apilaniittyä ja hedelmäpuita sekä toisaalta metsäpuutarhaa ja kosteampaa sadepuutarhaa”, Mikola havainnollistaa.
Elävä maaperä
Tärkeä perusasia viherratkaisuissa on se, miten lähtökohtaisesti tontille luodaan elävä maaperä lähes tyhjästä. Istutettavan kasvillisuuden mukana tulee lieroja, pieneliöitä ja mikrobeja, eli samaa elämää mitä luonnossakin normaalisti on.
”Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei ole tarkoitus käyttää, vaan antaa ravinnetasapainoa ylläpitävien luonnon omien prosessien tapahtua omalla painollaan”, Mikola sanoo.
”Esimerkiksi kun lehdet putoavat, ne on tarkoitus jättää muuttumaan humukseksi eli kehittämään uutta maaperää ja lannoittamaan sitä. Pihalle tulee myös kompostit ja lahopuuaita, johon puiden karsitut oksat voidaan laittaa”, Mikola sanoo.
Jalojen lehtipuiden sovittelu vaativaa
Korttelipihan ainutlaatuinen kruunu on sen keskellä oleva vehreä metsäpuutarha, johon kasvaa aikanaan suuria jaloja lehtipuita, kuten tammia ja lehtosaarnia.
”Hyvin tyypillisesti pihojen alla on pysäköintipaikkoja, eivätkä puut ehdi kasvaa suuriksi kansirakenteen muutaman kymmenen vuoden pituisen elinkaaren aikana. Kaupunkipihat jäävät tämän vuoksi hiukan ankeiksi, koska maaperää on ohuelti ja harvat kasvit viihtyvät sellaisissa olosuhteissa. Tällainen avaus, jossa suurille puille järjestetään kaupunkipihassa maanvarainen alue, on tärkeä, ja se vaatii projektilta todella paljon”, Mikola korostaa.
Suurten puiden paikat Verkkosaaren korttelipihassa on pitänyt lyödä lukkoon jo rakennuslupavaiheessa, koska niiden vaikutus koko projektiin on niin moniulotteinen. Kenties suurin yksittäinen haaste on metsäpuutarhan ja rakennuksen perustusten yhteensovittaminen.
”Pohjarakenteista vastaava geosuunnittelija nosti esiin, miten eri maa-ainekset käyttäytyvät ja piti selvittää, kohdistuuko paalutuksiin maapainetta. Rakennesuunnittelijan puolestaan piti laskea rakenteille optimaaliset kantavuudet ja tämän vuoksi puiden paikat piti määritellä lähes sentilleen jo tässä vaiheessa”, Mikola havainnollistaa.
”Jatkuva vuoropuhelu projektin eri osapuolien välillä on ainoa tapa varmistaa, että metsäpuutarha ja muu kasvillisuus saadaan soviteltua muuhun kokonaisuuteen. Vain näin korttelin suunniteltuun viherkertoimeen päästään käytännössä”, hän tiivistää.
Vehreä ja osittain energiankäytöltään omavarainen
Viherkertoimen lisäksi viherkorttelin energiatehokkuus on huippuluokkaa. Kohde onkin osaksi omavarainen energian suhteen.
”Rakennus tuottaa itse käyttämänsä sähkön ja peruslämpö saadaan ilmasta ja maasta, vain huippukulutuksen aikana tarvitaan sähköä ja lämpöä ulkopuolelta”, kertoo projektin johtaja Emma Grönlund.
Paras ratkaisu energiajärjestelmäksi selvitettiin monioptimoinnin eli käytännössä raskaan sarjan laskennan avulla. 60 000 eri teoreettisesta vaihtoehdosta viisi parasta otettiin lähempään tarkasteluun. Lopulta päädyttiin hybridiratkaisuun, joka perustuu lämpöpumppuihin ja aurinkovoimaan.
”Uskon, että korttelin korkea omavaraisuuden aste lisää kohteen houkuttelevuutta entisestään”, sanoo Grönlund.
Hartela voitti tontinluovutuskilpailun Verkkosaaressa syyskuussa 2021. Grun in der Mitten työnimellä kulkeva Verkkosaaren rakennusprojekti on sekä vehreydeltään että hiilijalanjäljeltään ainutlaatuinen hanke. Korttelin viherkerroin on 2,05, eli yli kaksinkertainen Helsingissä asuinalueille asetettuun tavoitteeseen nähden. Energiatehokkuudesta kertova E-luku on 31, eli alle puolet A-energialuokan talojen raja-arvosta (joka on 75).
Korttelin ensimmäiseen hankkeeseen, Asunto Oy Verkkosaaren Valoon tulee 79 asuntoa, jotka ovat kooltaan noin 34,0–132,5 neliömetriä. Kohteen rakennustyöt alkavat alustavan arvion mukaan vuonna 2024.
