Juha Härmäaho toimii alempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä Länsi-Suomessa.
”En ole hakenut vastuuta, mutta jokin siinä aina vetää puoleensa”, mies nauraa.
Juha Härmäaholla on ollut vastuullaan reilun kymmenen vuoden aikana Hartelassa monenlaisia tehtäviä. ”Tämä on riittävän suuri yritys, jossa saa opetella, yrittää ja kehittyä. Joka kerta, kun olen kaivannut uralleni uutta suuntaa, olen tullut kuulluksi”, hän sanoo. Tutustu Juhan uratarinaan!
Juha Härmäaho, hankintainsinööri, Turku, Hartela Länsi-Suomi Oy
”Kun olin aloittanut rakennusmestarin opinnot ammattikorkeakoulussa Turussa, kävin usein juoksemassa lähialueilla. Siellä oli myös Hartelan rakennustyömaa. Kiinnosti seurailla, kuinka rakennus nousee. Otin siitä toisinaan valokuviakin.
Yhtenä päivänä menin työmaakoppiin, kysyin vastaavaa mestaria ja kerroin, että haluaisin päästä työharjoitteluun. Hän lupasi, että voin tulla. Siitä alkoi uratarinani Hartelassa, mutta lopulta toisessa paikassa ja tehtävässä: harjoittelussa vuosi- ja takuukorjausosastolla. Tätä paikkaa minulle ehdotti koulullani opettanut Hartelan asiakaspalvelupäällikkö, kun olimme jutelleet tulevasta harjoittelusta työmaalla ja myös tulevaisuudensuunnitelmistani.
Olin silloin 29-vuotias ja tehnyt kahden vuoden ajan lattioita sukulaisteni lattiapinnoitusyrityksessä. Kun olin kilpaillut nuoruudessani moottoripyörillä, olin saanut monenlaista pysyvää vammaa. Siksi koin, ettei kroppani tulisi pitkässä juoksussa kestämään niin fyysistä työtä.
Lisäksi olin huomannut kadehtivani työmaajohtajien valkoisia kypäriä. Halusin opiskella ja muuttaa elämäni suuntaa. Totta kai otin koululla saamani tarjouksen vastaan!
Hartelasta löytyi töitä, joita tein opintojen ohessa. Kun kolme vuotta opiskeltuani valmistuin, sain vakipaikan takuukorjaustyönjohtajana. Se oli liikkuvaa työtä. Opin esimerkiksi, millaisiin asioihin laadussa kiinnitetään huomiota ja kuinka tärkeää on dokumentoiminen.
Tein tätä parin vuoden ajan. Sitten lähdin Hartelasta. Oli vuosi 2013. Se oli sellainen sattumien summa. Tätini perheen lattiapinnoitusyrityksellä oli vaikeat ajat perheessä sattuneiden kuolemantapausten vuoksi. Lähdin auttamaan, ja tein firman toimitusjohtajana lopulta kaikkea mahdollista. Työpäivät kestivät aamuviidestä iltayhteentoista. Samalla rakensin omalle perheelleni omakotitaloa. Lapsi oli tulossa. Olin niin loppu kuin voi ihminen loppu olla.
Tajusin, että vaikka tästä tulisi rahaa, en voi jatkaa näin. En halua olla aina töissä.
Soitin Hartelaan, että löytyisiköhän vielä töitä. ’Selvä juttu, järjestelen vähän’, sanottiin. Lopulta olin Hartelasta pois vain yhdeksän kuukauden ajan. Lattiafirmallekin kävi hyvin, ja se sai uudet omistajat.
”Olen käytännössä huomannut, että kokemus useasta eri rakennusalan tehtävästä Hartelassa laajentaa näkökulmaa. Osaa ajatella projektia monelta eri kantilta.”
Olisko tämä se loppuelämäni juttu?
Tätä lähdin etsimään Hartelassa. Palattuani kuljin neljän kuukauden ajan Lohjalle, jossa olin työnjohtajana palvelutalon rakennustyömaalla. Pian kuitenkin töitä löytyi läheltä kotia, Turusta TYKSin A-sairaalan saneerausprojektista.
Hartelassa olen työskennellyt myös runkotyönjohtajana ja muun muassa vastaavana mestarina. Siinä on iso vastuu, koko työmaa.
Nyt olen ollut jo kahden vuoden ajan laskentainsinöörinä, eli lasken etukäteen, mitä meidän rakennusprojektimme tulevat maksamaan. Tietoa tarvitaan, kun osallistumme esimerkiksi urakkatarjouskilpailuihin, joiden päätteeksi mahdollisesti rakennamme vaikkapa kunnalle koulun.
Pian vaihdan taas tehtävää, ja minusta tulee hankintainsinööri. Saan taas tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä työmaiden kanssa. Sitä olen vähän kaivannutkin. Yhä minusta on hienoa nähdä, mitä ihmiset saavat rakennuksilla aikaan! Nyt minulla on pieni ajatus siitä, että tämä saattaa olla se loppuelämän juttu.
Kun en ole tiennyt, mitä eniten työltäni haluan, Hartelasta on löytynyt mahdollisuuksia. Olen voinut vaikuttaa oman urani suuntaan, sillä tämä on riittävän iso yritys, josta löytyy monenlaisia osaajia ja vaihtoehtoja. Ollaan reiluja ja annetaan tehdä, oppia ja yrittää.
Tähän olen ollut tosi tyytyväinen.
Käytännössä olen huomannut, että kokemus eri tehtävistä parantaa myös työn jälkeä. Näkökulma laajenee. Esimerkiksi tiedän, mitä on työ työmaalla, koska olen itse siellä ollut. Tästä on apua hankintainsinöörinäkin.
Parasta Hartelassa on se, ettei minkään asian kanssa tarvitse jäädä yksin. Töistä on löytynyt ihan ystäviäkin. Minulle on osunut myös hyvät esimiehet.
Kun olen kaivannut uralleni uutta suuntaa, minua on kuultu.”