Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki koostuu karkeasti neljästä vaiheesta ja niiden ilmastovaikutuksesta: rakentamistuotteista, rakentamisesta, rakennuksen käyttövaiheesta ja rakennuksen elinkaaren loppuvaiheesta.
Hiilijalanjäljen rinnalle nousee luontojalanjälki, joka kertoo ilmastovaikutusten lisäksi myös muista merkittävistä luontokadon aiheuttajista, kuten luonnonvarojen ylikulutuksesta ja elinympäristöjen tuhoutumisesta. Tämä on mittari, josta meidän on ehdottomasti opittava lisää.
Rakennusten hiilijalanjälkeä olemme laskeneet jo pitkään ja oppineet, millaisilla valinnoilla siihen voi parhaiten vaikuttaa. Esimerkiksi energiatehokkuus ja vähähiilinen betoni ovatkin jo laajalti käytössä. Tärkeää on myös laskennan jatkuva kehittäminen ja mahdollisimman tarkkojen päästötietojen käyttäminen.
Olemme asettaneet lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteita, jotka haastavat ja kirittävät tekemistämme. Yksi seurattavista tavoitteista on alkavien asuinkerrostalojen hiilijalanjälki. Pitkällä aikavälillä tavoittelemme yli 40 % pienempää hiilijalanjälkeä ja olemme asettaneet vuosittaisia välitavoitteita.
Viime vuonna tulos oli 14 kgCO2e/m2/a ja pääsimme sillä juuri tavoitteeseemme. Myös tämän vuoden kehitys näyttää lupaavalta, ja olemme saaneet hilattua lukemaa yhä alaspäin – kiitos meidän hanketiimien ja asiantuntijoiden jatkuvan työn.
Luontovaikutusten arvioiminen on haastavaa. Siinä missä päästölaskentoja ollaan kehitetty jo vuosia, luontojalanjäljen laskenta on vielä kehittymässä. Lähtötietoina laskennassa käytetään esimerkiksi materiaalien ja raaka-aineiden määriä ja alkuperätietoja.
Asuinkerrostalohankkeellemme Turun Hyggelle toteutettu luontojalanjälkilaskenta toi konkreettista lisätietoa hankkeiden luontoon kohdistuvista vaikutuksista. Hyggen kohdalla luontokadon kolme suurinta ajuria ovat ilmastonmuutos, vesistressi ja maankäyttö. Merkittävimmät materiaalit ovat betoni ja teräs.
Luontovaikutuksia syntyy rakentamisen koko arvoketjussa: materiaalien, kuten betonin, teräksen ja puutuotteiden, tuotannosta sekä vedenkulutuksesta ja maankäytöstä.
Toimitusketjut ovat merkittävässä roolissa rakennushankkeiden luontovaikutuksista puhuttaessa. Granlundin laatiman selvityksen* pohjalta jopa 99 % luontovaikutuksista tapahtuu tontin ulkopuolella esimerkiksi rakennusmateriaaleista johtuen, ja vain noin 1 % tontilla.
Hiili- ja luontokädenjälkien tulokset tarjoavat hyviä eväitä Hartelan vastuullisuustyön kehittämiseen. Ne auttavat tunnistamaan: mihin asioihin kannattaa keskittyä, mitkä ovat kriittisimpiä kohtia arvoketjussa ja mitä raaka-aineita tulisi tarkastella lisää.
Tavoitteena on tunnistaa yhtymäkohtia ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja esimerkiksi EU-taksonomian vähimmäistason suojatoimien välillä. Näin voimme kohdistaa toimenpiteet vaikuttavimmin – ja samalla pienentää riskejä.
* Rakentamisen luontojalanjälkeä selvitettiin Granlundin kokoamassa yhteishankkeessa, johon CapMan Real Estate Oy ja Hartela osallistuivat As Oy Turun Hyggen osalta.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
