Kestävä rakentaminen: Miten pysyä muutoksessa mukana?

Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen kehittyy hurjaa vauhtia. Mikä on muuntojoustavuuden rooli, ja pitäisikö asumismukavuudesta tinkiä hiilijalanjäljen vuoksi?

Katso, lue tai kuuntele hankekehitysjohtaja Emma Grönlundin ja arkkitehti Tom Cederqvistin keskustelu. Videon ja audion kesto 20 min. Tekstin lukuaika 7 min.

0:10 Hiilijalanjälki / 9:45 Tulevaisuuden trendit / 13:10 Elinkaari vs. ekologinen rakentaminen

Kuuntele:

Tai lue:

KESTÄVÄ RAKENTAMINEN
Hiilijalanjälki

Tom Cederqvist: Faktaahan on se, että rakentaminen, kiinteistöt ja rakennukset muodostavat kolmasosan maailman hiilipäästöistä. Rakentaminen on ala, jossa voimme tehdä todella isoja asioita.

Emma Grönlund: Kyllä, ja rakennusluvan mukana tulee vuodesta 2025 olla hiilijalanjälkilaskelma. Me ollaan Hartelassa ennakoitu tätä tulevaa lakia ja tehneet vuodesta 2020 lähtien kaikissa omaperustaisissa hankkeissamme hiilijalanjälkilaskelman. Meille on siis kertynyt paljon hyvää dataa siitä, että mistä rakennustemme hiilijalanjälki todellisuudessa muodostuu.

Se muodostuu kolmesta eri vaiheesta: Ensin on rakentaminen ja ennen käyttöä oleva vaihe. Toiseksi on käytönaikainen vaihe, jolloin hiilijalanjälki muodostuu lähinnä energiankulutuksesta. Kolmantena tulee jalanjäljeltään pienin vaihe, kun rakennus poistetaan käytöstä.

Olemme nähneet, että energiatehokkuudella on tosi iso merkitys rakennuksen hiilijalanjäljelle. Seuraavaksi merkittävimpänä tulee käytettävät materiaalit, erityisesti julkisivu- ja runkomateriaali. Saamamme data on ollut tosi tärkeää suunnittelunohjauksessa.

Emma: Kyllä, hyvä esimerkki on aurinkopaneelit, joilla on nyt tietty hiilijalanjälki. Minkälaisiahan paneeleja on 25 vuoden päästä, kun nykyiset uusitaan? Ne ovat varmasti jalanjäljeltään paljon pienempiä.

Tom: Vuosia sitten me tarjottiin uusissa hankkeissa usein aurinkopaneeleja katoille, mutta investointiyhtälö oli haastava. Aina niitä kuitenkin tarjottiin, ja viimein tuli vastaan hanke, jossa sanottiin, että laittakaa niin paljon paneeleja kuin pystyy – se oli Hartelan pääkonttori Ilmalassa.

Eli joitakin vuosia sitten matematiikka alkoi osoittaa, että niitä kannattaa tehdä, tai vähintäänkin varautua niihin. Aurinkopaneelithan vaikuttavat positiivisesti hiilikädenjälkeen, eli siihen, kuinka paljon hyvää pystytään tuottamaan.

Vaikka ne itsessään lisäävät rakentamisen hiilijalanjälkeä, ne tuovat pitkän aikavälin hyötyä käytön aikana. Paneelien tehothan ovat parantuneet valtavasti viime aikoina.

Emma: Niiden sijoittelu on tosi tärkeää. Kun paneelit sijoitetaan tuottaviin paikkoihin, E-luku pienenee, energiatehokkuus paranee ja sitä kautta myös käytönaikainen hiilijalanjälki pienenee.

Tom: Nyt on tulossa myös paljon uusia materiaaleja, kuten julkisivuja ja parvekelasituksia, jotka tuottavat energiaa. Teknologia menee kovaa vauhtia eteenpäin.

Esimerkiksi valaistuksen suhteen ollaan menty monta vuotta siten, että rakennuksen valaisimet ostetaan vasta viime tingassa, koska esimerkiksi leditekniikka kehittyy kestävän kehityksen näkökulmasta nopeasti. Prosesseja tulee jatkuvasti optimoida, koska tekniikka muuttuu.

Emma: Nelisen vuotta sitten ajattelimme, että olemme edelläkävijöitä, kun laitamme kolmannekseen autopaikoista sähköauton latausmahdollisuuden. Nyt tuntuu, että kaikkien paikkojen olisi hyvä olla sähköautopaikkoja. Tämä on tosiaan jatkuvaa tulevaisuuden ennustamista.

Tom: Autopaikoitukseen liittyvät asiat kysymykset ovatkin haastavia. Yksi kollega sanoikin, että puhumme niin paljon pysäköintipaikoista, että olemme ennemmin parkkitehteja kuin arkkitehteja. Mutta pysäköintipaikat ovat tosi iso kysymys.

Meidän täytyy pyrkiä ennustamaan, mikä on autoilun tulevaisuus, kun esimerkiksi joukkoliikenne paranee ja nopeutuu. Tulevaisuudessa autot saattavat myös olla erilaisten järjestelmien kautta koko ajan ajossa.

Kun puhutaan isommasta aluesuunnittelusta, mielestäni on järkevää tehdä pysäköintitaloja. Jos meillä on muutama kortteli ja pysäköintitalo, voidaan tulevaisuudessa tehdä pysäköintitalon tilalle vaikka asuintalo, jos pysäköinnin tarve onkin pienempi.

Tulevaisuuden trendit ja kehityksen haasteet

Emma: Luonnon monimuotoisuuden tukeminen on nousemassa tärkeäksi trendiksi kestävässä rakentamisessa. Kuinka saamme esimerkiksi taloyhtiöiden pihat tukemaan luonnon monimuotoisuutta?

Tom: Hauska kuulla, meillä on ollut samoja ideoita. Ajattelen, että yhteisöllisyys ja se, että tehtyjä tiloja aidosti käytetään, on tärkeä osa kestävää kehitystä.

Myös viherkatot on trendi, joka koko ajan tulee isommaksi ja isommaksi. Viherkatot on esimerkki siitä, miten kestävän kehityksen ratkaisut vaikuttava esteettisiin ratkaisuihin.

Emma: On haastavaa, kun monia näkökulmia tulee kestävässä rakentamisessa miettiä yhtä aikaa – kuten luonnon monimuotoisuutta, muuntojoustavuutta, energiatehokkuutta ja hiilijalanjälkeä.

Esimerkiksi energiatehokkuus ja talotekniset ratkaisut tuovat katolle tekniikkaa, jotka ovat pois katon viherpinta-alasta.

Jos haluaisimme vain pientä hiilijalanjälkeä, tekisimme tiettyjä ratkaisuja.

Mutta kun me samalla tietysti haluamme hyvää arkkitehtuuria ja arvokas kaupunkikuvallinen julkisivu, niin tämä työ on monen osa-alueen samanaikaista optimointia.

Tom: Näinhän se on aina ollut alallamme, mutta nyt meillä on aiempaa enemmän asioita, joita tulee huomioida.

Miten sovittaa yhteen pitkä elinkaari ja ekologinen rakentaminen?

Emma: Kun mietitään kestävän kehityksen ratkaisuja, emme saa ahnehtia, jotta asunnoista ja itse rakennuksestakin tulee mahdollisimman hyviä.

Tom: Niin, asuintalonhan pitää olla hyvä paikka ihmiselle. Jos asunnot eivät ole hyviä, se ei ole kestävää rakentamista. Jos teemme kaikkein energiatehokkaimman muodon, niin sehän on jonkin tyyppinen kuutio, tai sanotaan vaikka voipaketti, jos sitä vähän venytetään.

Siitä muodosta ei välttämättä tule se paras asuintalo ihmisille, ja siksi joudutaan tekemään kompromisseja.

Kun tiedämme, että rakennus on pystyssä jopa yli sata vuotta, meidän täytyy puhua sen muuntojoustavuudesta.

Kun rakennus voidaan muuntaa kulloisenkin tarpeen mukaan, se on kestävän kehityksen mukainen. Muuntojoustava rakentaminen tosin lisää haastetta sekä suunnittelussa että investoinnissa hankkeen alkuvaiheessa.

Emma: Kun ajatellaan muuntojoustavuutta ja rakennuksen pitkää elinkaarta, emme tosiaan voi keskittyä vain yhteen asiaan, kuten hiilijalanjälkeen. Kun esimerkiksi haluamme muuntojoustavuuden vuoksi korottaa asuntojen huonekorkeutta, julkisivua tulee enemmän, mikä taas kasvattaa hiilijalanjälkeä.

Korkeammat tilat voivat kuitenkin olla kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu, koska ne parantavat rakennuksen muunneltavuutta ja pidentävät sitä kautta elinkaarta.

Tom: Kyllä. Tällä hetkellä varmaan 90 prosentissa uusista asuintaloista Suomessa on kolmen metrin kerroskorkeus, mikä tarkoittaa noin 2,6 - 2,7 metrin huonekorkeutta. Näiden muuttaminen myöhemmin esimerkiksi toimistoiksi on haastavaa.

Jos mitoitetaan liian tiukasti, rakennus ei taivu mihinkään muuhun kuin siihen, mihin se on alun perin suunniteltu. Mitä enemmän meillä on neliöitä käytössä, sen paremmin niitä voidaan muuttaa.

Esimerkiksi vanhojen asuntojen huoneet Helsingin keskustassa ovat usein 20 neliöisiä, kun uusien asuntojen makuuhuoneet ovat suurimmillaan usein 12 neliötä. Muuntojoustavuus voi siis olla näissä vanhoissa rakennuksissa parempi.

Emma: Miten me varmistamme sen, että nyt rakennettavia rakennuksia ei haluta purkaa tulevaisuudessa?

Tom: Näkisin, että vastauksena on jälleen laatu ja muuntojoustavuus, mutta myös se, että rakennetaan yksinkertaisesti ryhdikkäitä, selkeitä ja rauhallisia taloja. Rehellisiä kunnon taloja, joissa on suorat seinät ja kunnon katto.

Sellainen säilyttää pitkään olemuksensa. 1910-luvulla tehtiin jugendia, 1920-luvulla siirryttiin klassisismiin, 1930-luvulla funkkikseen ja 1940-luvulla jälkifunkkikseen. Vaikka tyyli meni eteenpäin, tehtiin ryhdikkäitä hyviä kaupunkitaloja. Jos tehdään liian erikoisia ratkaisuja, ajan hammas saattaa vaikuttaa niihin enemmän.

Toisaalta, elävässä kaupungissa meillä on eri kerrostumia. On tärkeää, että nämä eri kerrostumat ovat riittävän laadukkaita. Yksikään sukupolvi ei varmasti halua olla se, joka teki oman jälkensä tähän kaupunkiin vähän sinnepäin. Kyllä me kaikki pyrimme siihen, että tehdään niin hyvin kuin vain pystytään.

Haluatko keskustella kestävästä rakentamisesta?

Esimerkkejä hankkeistamme: