Hyvä työarki syntyy luottamuksesta – turvallisin mielin töissä

Hyvää työarkea on myös turvallinen mieli. Rakennusalalla fyysinen turvallisuus on osa arkea, mutta henkinen turvallisuus jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka se koskettaa meitä jokaista. Hartelassa haluttiin laajentaa työturvallisuusviikon näkökulmaa ja nostaa esiin myös henkinen hyvinvointi osana hyvää työarkea.

 

Miten fyysinen ja henkinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä? Miksi avoin kulttuuri on kaiken perusta – ja kuinka merkityksellisyyden tunne ja arvostus rakentavat kestävää työhyvinvointia? Näistä teemoista kirjoittaa tässä H-studiossa henkilöstöjohtajamme Erika Lindholm.

Luottamuksen kulttuuri syntyy arjessa

 

Hyvän työyhteisön perusta on luottamus. Hartelassa painotetaan vuorovaikutteista ja helposti lähestyttävää kulttuuria, jossa asioista voi puhua matalalla kynnyksellä. Luottamus ei synny itsestään – sitä rakennetaan jokaisessa kohtaamisessa.

 

On ollut ilo huomata, että Hartelassa on kulttuuri, joka mahdollistaa asioista avoimesti puhumisen. Luottamusta edistää se, että asioista on mahdollista keskustella. Tähän pohjaan olemme rakentaneet yhteistyötä työterveyden ja vakuutusyhtiöiden kanssa, jota on jaettu sitten eteenpäin erityisesti myös esihenkilöiden työn tueksi.

 

Erilaiset tukipalvelut, kuten matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoavat mielen sparraukset, ovat olleet osa kokonaisuutta. Kokeiluista on saatu oppeja, ja uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti yhdessä.

 

Myös tavoite- ja kehityskeskustelut ovat tärkeitä hetkiä: ne selkeyttävät tavoitteita ja osoittavat, että jokaisen panos on merkityksellinen.

 

Johtamisen kulmakivet tukevat hyvää työarkea Hartelassa

 

Hartelan johtaminen perustuu neljään kulmakiveen, jotka tukevat niin esihenkilötyötä, projektijohtamista kuin itsensä johtamista. Kaikkia kulmakiviä yhdistää arvostava vuorovaikutus ja hyvä itsensä johtaminen.

 

Hartelan kulmakivet ovat: Tahto menestyä yhdessä, Luottamuksen ilmapiiri, Rohkea uudistuminen ja Tavoitteellinen arki. Kulmakivet syntyivät arjen tarpeesta: määrittämään, millainen on hyvä työyhteisö, jossa voidaan hyvin, kehitytään ja saavutetaan tavoitteet yhteisellä tekemisellä.

 

Työn merkityksellisyys ja tuki ovat voimavaroja

 

Vuoden 2024 alussa toteutettu psykososiaalisen kuormituksen kysely vahvisti sen, mikä oli jo aistittavissa: työn merkityksellisyys ja työyhteisön tuki ovat henkilöstölle tärkeimpiä voimavaroja.

 

Kyselyyn vastasi koko henkilöstö, ja tulokset raportoitiin yhtiöittäin ja henkilöstöryhmittäin. Merkityksellisyyden kokemus nousi aivan selvästi esiin – erityisesti se, että oma työ tuottaa jotain konkreettista ja pysyvää. Myös esihenkilöiden ja työkavereiden tuki koettiin ratkaisevaksi.

 

Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin työn arki sujuu. Kun yhteistyö toimii ja kokee kuuluvansa joukkoon, myös kuormitus vähenee.

 
Samalla tiedostamme, että henkilöstöllämme on hyvin erilaisia tarpeita.  Siksi haluamme tukea esihenkilöitä kohtaamaan ihmiset ihmisinä – sillä hyvä johtaja huomioi erilaisuuden ja osaa kohdata jokaisen omista lähtökohdistaan.

Erika Lindholm seisoo Ilmalan toimiston taukotilassa

Hyvä työarki syntyy luottamuksesta

"Olen avoimen ja vuorovaikutteisen kulttuurin puolestapuhuja. Uskon siihen, että jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vahvistaa luottamusta ja yhteistä hyvinvointia, roolista riippumatta."

 

Erika Lindholm

Konkreettisia tekoja työarjen sujuvoittamiseksi

 

Kysely ei jäänyt paperille. Tuloksista käynnistyi toimenpiteitä, joiden keskiössä ovat työn organisointi, viikkopalaverikäytännöt ja tiedonkulun kehittäminen. Työsuojelutoimikuntien ja työryhmien kautta henkilöstö osallistuu ratkaisujen suunnitteluun, arjen tasolla.

 

Hyvä arki ei tarkoita vain suuria linjauksia, vaan sitä, että asiat sujuvat. Että tieto kulkee, työn rytmi on selkeä ja ihmisillä on mahdollisuus osallistua. Myös keskeytysten hallinta on tärkeä osa työrauhan tukemista. Selkeät pelisäännöt ja yhteiset käytännöt arjessa auttavat rakentamaan turvallista ja sujuvaa työpäivää.

 

Kun ihmiset pääsevät osallistumaan kehittämiseen, syntyy myös omistajuuden tunne – ja se vahvistaa yhteistä sitoutumista.

 

Palaute tekee työn näkyväksi

 

Merkityksellisyyden kokemusta tukee erityisesti arvostava palaute. Osana tahtituotannon koulutuksia on Hartelassa myös pilotoitu palautetaitojen valmennusta. Tavoitteena on vahvistaa taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta tavalla, joka tukee hyvinvointia ja työyhteisön kehittymistä.

 

Arvostava palaute ei ole vain kohteliaisuus – se on tapa nähdä toinen ihminen ja hänen tekemisensä. Kun palautetta annetaan tilanteissa, joissa joku on toiminut hyvin, siitä voi syntyä kokemus nähdyksi tulemisesta ja työn merkityksestä. Se on henkisen hyvinvoinnin ytimessä.

 

Muutos tehdään yhdessä

 

Myös muutosjohtaminen kytkeytyy työhyvinvointiin. Uusien toimintamallien, kuten tahtituotannon käyttöönotossa Hartelassa on haluttu korostaa palautetaitojen ohella osallistamista ja vuorovaikutusta.

 

Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. On nähty, että näin tehtynä muutos voi olla oppimista, ei vain ohjeiden jalkauttamista. Kun kulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen, ihmiset sitoutuvat, Erika kuvaa.

 

Työyhteisö, jossa voi olla turvallisin mielin

 

Lopulta hyvä työarki kiteytyy siihen, että työpaikalla voi olla turvallisin mielin – sekä fyysisesti että henkisesti. Se tarkoittaa luottamusta, läsnäoloa ja halua rakentaa yhteistä arkea, jossa jokainen tulee kohdatuksi ihmisenä.

 


Turvallista työviikkoa kaikille,


Erika Lindholm
HR-johtaja, Hartela-yhtiöt Oy

 

Markku Taskinen ja Lauri Piitari keskustelemassa yhteistoimintahankkeista

Hyviä kokemuksia yhteistoimintahankkeista

Yhteistoiminnalliset hankkeet ovat yleistyneet erityisesti julkisessa rakentamisessa. Siinä kaikki osapuolet eli tilaaja, suunnittelija, rakentaja ja usein käyttäjäkin, toimivat yhteisesti muodostetussa organisaatiossa. Tavoitteena on, että kaikki pelaavat yhteiseen maaliin.  

Lue lisää

Kiinnostuitko yhteistyöstä?
Ota yhteyttä.

 

Hanna Marttila

Hanna Marttila

liiketoimintajohtaja, Pohjois-Suomi & Pirkanmaa

050 340 3176

Satakunta, Lauri Piitari

Satakunta, Lauri Piitari

aluejohtaja

050 465 5454

Pääkaupunkiseutu, Janne Alakomi

Pääkaupunkiseutu, Janne Alakomi

tuotantojohtaja

050 538 9452

Lahti, Tuomas Ruponen

Lahti, Tuomas Ruponen

aluejohtaja

050 444 1109

Lari Mallius

Lari Mallius

liiketoimintajohtaja, Länsi-Suomi

050 326 2408

Esimerkkejä hankkeistamme:

Toimitilarakentaminen
Astra-kampus

Turku, Porthaninkatu

Astra-kampus

Hartelan rakentama Astra‑kampus Turun Tähtikorttelissa tarjoaa opiskelijoille ja henkilökunnalle modernit ja monipuoliset tilat, joissa korostuu yhteisöllisyys. Åbo Akademin säätiölle rakennettu Astra toteutettiin projektinjohtourakkana.

Tutustu
Asuntorakentaminen
As Oy Turun Hygge

Turku, Pukkila

As Oy Turun Hygge

Turun Pukkilan alueelle 2024 valmistunut Asunto Oy Turun Hygge tarjoaa asukkailleen kestävän kehityksen mukaista vuokra-asumista. Kohteeseen toteutettiin 127 asuntoa ja kohteen huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä kolmioihin. 

Tutustu
Julkinen rakentaminen
Turun musiikkitalo Fuuga

Turku, Itsenäisyydenaukio

Turun musiikkitalo Fuuga

Turun musiikkitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle Aurajoen itärannalla. Rakennukseen tulee kaksi salia, konserttisalina toimiva 1300-paikkainen pääsali ja 300-paikkainen monitoimisali.

Tutustu

Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.

Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.