Hyvä työarki syntyy luottamuksesta – turvallisin mielin töissä

Hyvää työarkea on myös turvallinen mieli. Rakennusalalla fyysinen turvallisuus on osa arkea, mutta henkinen turvallisuus jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka se koskettaa meitä jokaista. Hartelassa haluttiin laajentaa työturvallisuusviikon näkökulmaa ja nostaa esiin myös henkinen hyvinvointi osana hyvää työarkea.

Miten fyysinen ja henkinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä? Miksi avoin kulttuuri on kaiken perusta – ja kuinka merkityksellisyyden tunne ja arvostus rakentavat kestävää työhyvinvointia? Näistä teemoista kirjoittaa tässä H-studiossa henkilöstöjohtajamme Erika Lindholm.

Luottamuksen kulttuuri syntyy arjessa

Hyvän työyhteisön perusta on luottamus. Hartelassa painotetaan vuorovaikutteista ja helposti lähestyttävää kulttuuria, jossa asioista voi puhua matalalla kynnyksellä. Luottamus ei synny itsestään – sitä rakennetaan jokaisessa kohtaamisessa.

On ollut ilo huomata, että Hartelassa on kulttuuri, joka mahdollistaa asioista avoimesti puhumisen. Luottamusta edistää se, että asioista on mahdollista keskustella. Tähän pohjaan olemme rakentaneet yhteistyötä työterveyden ja vakuutusyhtiöiden kanssa, jota on jaettu sitten eteenpäin erityisesti myös esihenkilöiden työn tueksi.

Erilaiset tukipalvelut, kuten matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoavat mielen sparraukset, ovat olleet osa kokonaisuutta. Kokeiluista on saatu oppeja, ja uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti yhdessä.

Myös tavoite- ja kehityskeskustelut ovat tärkeitä hetkiä: ne selkeyttävät tavoitteita ja osoittavat, että jokaisen panos on merkityksellinen.

Johtamisen kulmakivet tukevat hyvää työarkea Hartelassa

Hartelan johtaminen perustuu neljään kulmakiveen, jotka tukevat niin esihenkilötyötä, projektijohtamista kuin itsensä johtamista. Kaikkia kulmakiviä yhdistää arvostava vuorovaikutus ja hyvä itsensä johtaminen.

Hartelan kulmakivet ovat: Tahto menestyä yhdessä, Luottamuksen ilmapiiri, Rohkea uudistuminen ja Tavoitteellinen arki. Kulmakivet syntyivät arjen tarpeesta: määrittämään, millainen on hyvä työyhteisö, jossa voidaan hyvin, kehitytään ja saavutetaan tavoitteet yhteisellä tekemisellä.

Työn merkityksellisyys ja tuki ovat voimavaroja

Vuoden 2024 alussa toteutettu psykososiaalisen kuormituksen kysely vahvisti sen, mikä oli jo aistittavissa: työn merkityksellisyys ja työyhteisön tuki ovat henkilöstölle tärkeimpiä voimavaroja.

Kyselyyn vastasi koko henkilöstö, ja tulokset raportoitiin yhtiöittäin ja henkilöstöryhmittäin. Merkityksellisyyden kokemus nousi aivan selvästi esiin – erityisesti se, että oma työ tuottaa jotain konkreettista ja pysyvää. Myös esihenkilöiden ja työkavereiden tuki koettiin ratkaisevaksi.

Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin työn arki sujuu. Kun yhteistyö toimii ja kokee kuuluvansa joukkoon, myös kuormitus vähenee.

 

Samalla tiedostamme, että henkilöstöllämme on hyvin erilaisia tarpeita.  Siksi haluamme tukea esihenkilöitä kohtaamaan ihmiset ihmisinä – sillä hyvä johtaja huomioi erilaisuuden ja osaa kohdata jokaisen omista lähtökohdistaan.

Konkreettisia tekoja työarjen sujuvoittamiseksi

Kysely ei jäänyt paperille. Tuloksista käynnistyi toimenpiteitä, joiden keskiössä ovat työn organisointi, viikkopalaverikäytännöt ja tiedonkulun kehittäminen. Työsuojelutoimikuntien ja työryhmien kautta henkilöstö osallistuu ratkaisujen suunnitteluun, arjen tasolla.

Hyvä arki ei tarkoita vain suuria linjauksia, vaan sitä, että asiat sujuvat. Että tieto kulkee, työn rytmi on selkeä ja ihmisillä on mahdollisuus osallistua. Myös keskeytysten hallinta on tärkeä osa työrauhan tukemista. Selkeät pelisäännöt ja yhteiset käytännöt arjessa auttavat rakentamaan turvallista ja sujuvaa työpäivää.

Kun ihmiset pääsevät osallistumaan kehittämiseen, syntyy myös omistajuuden tunne – ja se vahvistaa yhteistä sitoutumista.

Palaute tekee työn näkyväksi

Merkityksellisyyden kokemusta tukee erityisesti arvostava palaute. Osana tahtituotannon koulutuksia on Hartelassa myös pilotoitu palautetaitojen valmennusta. Tavoitteena on vahvistaa taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta tavalla, joka tukee hyvinvointia ja työyhteisön kehittymistä.

Arvostava palaute ei ole vain kohteliaisuus – se on tapa nähdä toinen ihminen ja hänen tekemisensä. Kun palautetta annetaan tilanteissa, joissa joku on toiminut hyvin, siitä voi syntyä kokemus nähdyksi tulemisesta ja työn merkityksestä. Se on henkisen hyvinvoinnin ytimessä.

Muutos tehdään yhdessä

Myös muutosjohtaminen kytkeytyy työhyvinvointiin. Uusien toimintamallien, kuten tahtituotannon käyttöönotossa Hartelassa on haluttu korostaa palautetaitojen ohella osallistamista ja vuorovaikutusta.

Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. On nähty, että näin tehtynä muutos voi olla oppimista, ei vain ohjeiden jalkauttamista. Kun kulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen, ihmiset sitoutuvat, Erika kuvaa.

Työyhteisö, jossa voi olla turvallisin mielin

Lopulta hyvä työarki kiteytyy siihen, että työpaikalla voi olla turvallisin mielin – sekä fyysisesti että henkisesti. Se tarkoittaa luottamusta, läsnäoloa ja halua rakentaa yhteistä arkea, jossa jokainen tulee kohdatuksi ihmisenä.

Turvallista työviikkoa kaikille,

Erika Lindholm
HR-johtaja, Hartela-yhtiöt Oy

Kiinnostuitko yhteistyöstä?
Ota yhteyttä.