Tahtituotanto ja sen hyödyt tilaajalle

Rakennusprojektien aikataulu- ja budjettihaasteet ovat olleet rakennusalan kestopuheenaiheita jo vuosikymmenten ajan. Myös Hartelassa on tunnistettu tarve tehostaa prosesseja ja keskittyä tuottavuuden parantamiseen. Tahtituotannon on havaittu parantavan merkittävästi projektinhallintaa ja tuottavuutta sekä lyhentävän tuotannon läpimenoaikaa. 

Mutta miten tahtituotanto toimii käytännössä? Mitä hyötyä siitä on tilaajalle ja rakennuttajalle? Tahtituotannosta keskustelemassa H-studiossa Anssi Koskenvesa, Mittaviivan toimitusjohtaja ja kokenut rakennusalan muutosjohtamisen asiantuntija, sekä Marko Cavén, Hartelan koulutus- ja kehityspäällikkö, joka on ollut keskeisessä roolissa Hartelan tahtituotannon kehittämisessä ja henkilöstön kouluttamisessa.

Anssi Koskenvesa: Tahtituotanto on tasavauhtista tuotantoa, jossa eräkokoja pienennetään ja tuotannon tehtävät rytmitetään järjestelmällisesti. 

Marko Cavén: Anssi tiivisti sen loistavasti. Lisäisin, että tahtituotanto korostaa myös ihmisten arvostamista, yhteistyötä ja jatkuvaa parantamista. Se on tapa saada ihmiset toimimaan paremmin yhdessä.

Tilaajan ja rakennuttajan haasteet ja tahtituotannon ratkaisut 

Anssi: Rakennusalan suurimmat haasteet liittyvät usein aikataulujen hallintaan ja edellytysten luomiseen. Vaikka suunnitelmat olisivat teknisesti valmiit, pienet lisäykset ja muutokset tuovat jatkuvasti lisätöitä ja viivästyksiä. Tällä hetkellä tilaajan näkökulmasta projekti voi näyttää siltä, että urakoitsija ei hallitse aikataulua, vaikka ongelmat johtuvat usein edellytysten puutteesta. 

Marko: Lisäisin, että ennakoitavuus on keskeistä. Tahtituotanto pakottaa meidät suunnittelemaan asioita etukäteen. Kun tuotannon tahti on tiedossa – esimerkiksi vaikkapa neljän tunnin jaksoissa – tilaaja näkee heti, että projekti etenee suunnitellusti. Tämä tuo luottamusta ja varmistaa, että lopputulos on tasalaatuinen. 

Anssi: Tahtituotannon avulla voimme jo projektin alkuvaiheessa korjata ongelmat ja varmistaa, että tuotantoketju toimii tehokkaasti. Tahtituotanto tuo merkittävää ennakoitavuutta: kahden viikon jälkeen tiedämme jo, mitä tämä meidän ketju tulee tuottamaan. Tämä on valtava ero perinteisiin menetelmiin verrattuna, joissa vasta viikkojen tai jopa kuukausien jälkeen alkaisi selvitä, miten projekti etenee. 

Tahtituotannossa jo kymmenen työpäivän jälkeen voidaan korjata useita ongelmia, jotka perinteisessä mallissa huomattaisiin vasta projektin loppupuolella. Tämä ei pelkästään paranna laatua, vaan vaikuttaa myönteisesti myös turvallisuuteen. Se mahdollistaa nopeammat korjausliikkeet ja auttaa reagoimaan muuttuviin tilanteisiin tehokkaasti. Turvallisuus paranee, koska tahtituotanto vaatii suunnitelmallisuutta ja vähentää kiirettä, joka on usein riskien taustalla. Projektinhallinta muuttuu tällä tavalla huomattavasti hallitummaksi ja selkeämmäksi. 

Ihmisten johtaminen ja kulttuurin muutos

Marko: Iso muutos on siirtyminen sopimusjohtamisesta ihmisten johtamiseen. Työnjohtajan tehtävä on nyt motivoida ja tukea tiimiä. 

Kun lähdimme toteuttamaan tahtituotantoa, päätimme alusta alkaen, että tämä ei ole vain tuotannon asia, vaan koko organisaation yhteinen muutos. Tämä tarkoittaa sitä, että hankekehitys, laskenta, hankinta ja tuotanto tekevät yhteistyötä yhden tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä ei ole yksittäisten pilottihankkeiden tasolla, vaan koko liiketoiminnan kattava toimintamalli. 

Esimerkiksi meillä on ollut tärkeää ottaa mukaan ihmisiä kaikilta osa-alueilta, eikä suunnittelua ole rajoittanut pelkästään johdon näkemykset. Keskustelujen kautta olemme löytäneet ratkaisuja, jotka rikastuttavat lopputulosta ja sitouttavat henkilöstöä. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön uusia koulutusohjelmia työnjohtajille, jotta he pystyvät johtamaan tiimejään paremmin. Tämä on auttanut heitä siirtymään teknisestä sopimusten hallinnasta ihmisten motivointiin ja kehittämiseen. 

Tämä kokonaisvaltainen tapa ajatella muutosta on ollut merkittävä. Sen sijaan, että olisimme siirtäneet vastuun yksittäisille tiimeille, olemme rakentaneet yhteisen näkemyksen ja tavoitteen, jossa jokainen kokee olevansa osa muutosta. Tämä on muuttanut paitsi johtamisen, myös koko organisaatiokulttuurin. 

Anssi: Ja kuten Marko mainitsi, jatkuva parantaminen on avainasemassa. Olen itse ollut omalla lean-matkallani yli 30 vuotta, jossa keskiössä on nimenomaan jatkuva kehittyminen. Tahtituotanto on erinomainen esimerkki siitä, miten näitä periaatteita voidaan käytännössä soveltaa – esimerkiksi arvon tuottoa lisäämällä ja hukkaa poistamalla. Tahtituotanto luo mekanismeja, jotka pakottavat parantamaan tekemistä ja tuottavat tuloksia. 

Marko: Mikä on rakennusalan perisynti? Me olemme hyviä piilottamaan virheitä ja selittämään niitä parhain päin. Tämä johtuu osittain halusta onnistua omassa työssä, mutta se estää aidon oppimisen ja parantamisen. Tahtituotannon myötä tämä kulttuuri on muuttumassa. Nyt korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä: virheet eivät ole häpeän aihe, vaan mahdollisuus oppia. 

Anssi: Johtamisen näkökulmasta tärkeää on sitkeys ja jatkuvuus. Asiat eivät muutu salamaniskusta tai taikatempulla, vaan parannukset syntyvät pitkäjänteisellä työllä. Eräs nuori työmaainsinööri kertoi kokemuksistaan hotellihankkeesta, jossa tahtituotannon aikana syntyi yli 700 poikkeamaa. Jokainen niistä toi mukanaan muutoksen, joka paransi heidän tekemistään. Tämä osoittaa, miten jatkuvan parantamisen ajattelu voi muuttaa koko prosessin tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi. 

Läpinäkyvyys myös aikataulutilanteessa on kriittistä. Perinteisessä mallissa saatetaan tuijottaa aikatauluja ja selittää, miksi ne eivät pidä, sen sijaan että keskityttäisiin todellisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Tahtituotannon avulla tämä muuttuu, koska se pakottaa katsomaan kokonaiskuvaa ja tekemään korjauksia ajoissa. 

Johtajalta tämä vaatii kykyä olla johdonmukainen ja periksiantamaton. 'Be persistent and be consistent' on periaate, jota johtajan tulisi noudattaa. Kun henkilöstö näkee, että johto on sitoutunut muutokseen ja tukee heidän kehittymistään, syntyy aito muutoskulttuuri, jossa kaikki ovat mukana. 

Marko: Esimerkiksi Hartelassa olemme luoneet ilmapiirin, jossa tiimit voivat avoimesti nostaa esiin ongelmia, ja korostaneet sitä, että meillä on lupa mokata. Poikkeamat eivät ole ongelma, vaan oppimisen mahdollisuus. Kun tämä luottamus rakentuu, yhteistyö paranee ja projektit kehittyvät jatkuvasti. 

Konkreettiset hyödyt tilaajalle 

Marko: Ensimmäiset tahtituotantopilotit Hartelassa ovat osoittaneet, että rakennusajat lyhenevät merkittävästi. Vakioidut mallit ja tehokkaampi tuotteistaminen tuovat myös kustannussäästöjä. Mutta haluan erityisesti korostaa, että rakennuttajalle tästä tulee merkittäviä hyötyjä – ajallisesti puhutaan selkeistä säästöistä, ja nykymaailman tilanteessa, jossa aikataulupaineet ovat suuret, tämä on korvaamaton etu.

Mutta yhtä tärkeää on tasalaatuisuus ja varmuus. Tahtituotannon avulla voimme luvata tilaajalle, että projektin lopputulos on täsmälleen se, mitä on luvattu. Tämä ei ole pelkästään puhetta; sen taustalla on prosessi, joka varmistaa, että kaikki vaiheet etenevät hallitusti. 

Anssi: Juuri näin. Yhteinen tilannekuva on kriittinen. Tahtituotannossa kaikki osapuolet näkevät reaaliajassa, mitä tapahtuu, ja voivat varmistaa, että asiat etenevät suunnitellusti. Se tuo tilaajalle ennustettavuutta ja poistaa monia riskejä.

Marko: Tahtituotanto tuo varmuuden siitä, että resurssit käytetään tehokkaasti. Esimerkiksi kun prosessit on rytmitetty, pystytään välttämään päällekkäisyyksiä ja turhaa hukan syntymistä. Tämä hyödyttää sekä tilaajaa että rakentajaa, koska kaikki energia voidaan kohdistaa siihen, mikä tuottaa arvoa. Lopulta se näkyy projektin laadussa ja aikataulussa – ja tilaaja saa sen, mistä on sovittu.

Lopulta tämä kaikki parantaa asiakaskokemusta. Kun tilaaja näkee projektin etenevän tasaisesti ja luvatusti, luottamus vahvistuu. Samalla me pystymme tehokkuuden ansiosta tarjoamaan parempaa laatua pienemmällä resurssimäärällä. 

Voisiko tahtituotannon malli muuttaa koko rakennusalaa?  

Anssi: Näen tahtituotannon merkittävänä askeleena takaisin järjestelmällisyyteen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan, jotka osittain menetettiin 1990-luvun laman aikana, kun siirryttiin sopimusmalleihin ja ulkoistettiin johtamista. Tämä johti tilanteeseen, jossa emme enää tiedä, mitä tuotannossa todella tapahtuu, vaan ainoastaan sen hintatason, jolla ihmiset ovat valmiita tekemään työtä. Tahtituotanto kääntää tämän suunnan: se pakottaa meidät suunnittelemaan, luomaan edellytyksiä ja ottamaan vastuun tuotannon kokonaisuudesta. 

On tärkeää huomata, ettei tahtituotanto ole uusi idea. Esimerkiksi 1980-luvun oppikirjoissa jo puhuttiin pienempien eräkokojen hyödyistä läpimenoajan lyhentämisessä. Tämä ajatus on peräisin samoista periaatteista, joita Toyota aikoinaan otti käyttöön tuotantolinjoillaan. Nyt nämä ajatukset sovelletaan rakennusalalle.  

Suurin muutos tapahtuu ihmisten välisessä yhteistyössä ja luottamuksen rakentamisessa. Kun kunnioitamme kaikkien hankkeeseen osallistuvien osaamista ja hyödynnämme heidän kykyjään, saavutamme aivan uudenlaista tehokkuutta ja avoimuutta. Tahtituotannon avulla eri osapuolten välinen luottamus paranee, mikä heijastuu koko rakennusalan toimintatapoihin. 

Marko: Juuri näin, tämä oli loistavasti sanottu, Anssi. Tähän liittyen haluan korostaa, että meille Hartelassa on tärkeää olla myös haluttu työnantaja tulevaisuudessa. Meillä on huikea yrityskulttuuri, jossa on lupa mokata, lupa kehittää ja lupa toimia avoimessa ympäristössä, jossa ihmistä kunnioitetaan. Tämä on valtava voimavara erityisesti nyt, kun alalla käydään kovaa kilpailua parhaasta työvoimasta. 

Hartela haluaa olla työnantaja ja työpaikka, johon on mukava tulla töihin ja jossa jokainen kokee voivansa kehittyä. Tämä on olennainen osa meidän visiota – rakentaa tehokkaasti, tasalaatuisesti ja ympäristöä huomioiden, mutta samalla myös pitää huolta ihmisistä, jotka tämän kaiken mahdollistavat. Näen tässä valtavia mahdollisuuksia koko alan kehittämiselle. 

Anssi: Juuri näin. Tahtituotannon avulla voimme tehdä rakennusalasta entistä avoimemman ja kestävämmän. Luottamus, järjestelmällisyys ja avoimuus ovat avaimia siihen, että rakennusprojektit tuottavat arvoa kaikille osapuolille ja muuttavat alan toimintatapoja pysyvästi. 


Lue lisää – Mitä on tahtituotanto, ja miten se toteutetaan Hartelan tapaan?