Tietomallinnus muuttaa työmaan arkea
"Tietomalli on tiedon alkulähde, jonka päälle voidaan rakentaa hankintaketjun digitalisointi, laskenta ja laadunhallinta. Se on tulevaisuuden rakentamisen perusta."
Henna Kiviranta
Terveystalon työmaalla tietomallinnus on paljon enemmän kuin suunnittelun apuväline – se on arjen työkalu hankkeen johtamiseen. Tietomalli toimii selkärankana, jonka avulla hallitaan kokonaisuutta, havainnollistetaan ratkaisuja ja ohjataan työmaan arkea. Lisäksi tietomallia hyödynnetään käyttäjien suuntaan: virtuaaliesityksen avulla tiloihin oli mahdollista päästä tutustumaan jo suunnitteluvaiheessa, mikä helpotti osallistumista ja toi varmuutta ratkaisuihin.
H-studiossa aiheesta keskustelevat Hartelan projektipäällikkö Veli-Matti Kankare, vastaava työnjohtaja Olli Salonen ja tietomallimanageri Henna Kiviranta. Toiko tietomallinnus varmuutta päätöksiin, selkeyttikö se urakoitsijoiden arkea ja vahvistiko se yhteistyötä? Miten asiantuntijamme vastasivat – ja mitä oppeja he veisivät mukanaan seuraaviin hankkeisiin? Lue H-studio.
Tietomalli suunnittelun ja työmaan tukena
Projektipäällikkö Veli-Matti Kankare on ollut mukana Terveystalon hankkeessa alusta asti. Hän kuvaa tietomallinnusta välttämättömäksi apuvälineeksi:
– Kohteen monimuotoisuus ja talotekniikan määrä tarkoittivat, että mitään muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ollut. Tietomallinnus oli ainoa tapa hallita kokonaisuutta.
Työnjohtaja Olli Salonen myötäilee Kankaretta ja toteaa, että tietomallista on tullut arjen työkalu koko työmaalle:
– Vähintään kahdella työnjohtajalla on tietomalli koko ajan auki. Se on osa päivittäistä tekemistä ja suunnittelupalaverien perusta.
Tietomallimanageri Henna Kiviranta näkee onnistumisen avaimet siinä, että tietomalli otettiin alusta asti vakavasti:
– Tässä hankkeessa haluttiin varmistaa, että tietomallinnus palvelee oikeaa tekemistä. Kun työmaa sitoutui siihen heti alussa, syntyi paras lopputulos.
Tietomallinnus arjen johtamisen tukena
Tietomallinnus näkyy Terveystalon hankkeen käytännön arjessa joka päivä. Salosen mukaan suunnittelupalavereissa vähintään puolet asioista katsotaan suoraan tietomallista ja puolet perinteisistä suunnitelmista.
– Mitä paremmin tietomallia osaa käyttää, sitä enemmän sitä tulee hyödynnettyä, Salonen tiivistää.
3D-tietomallin avulla kokonaisuudet hahmottuvat huomattavasti 2D-kuvia paremmin. Esimerkiksi kellarikerroksen ratkaisuja on voitu tarkastella tietomallinnuksen avulla jo hyvissä ajoin. Salonen ja Hartelan hankintapäällikkö Sami Ala-Pieti rakensivat lisäksi 4D-tietomallin maatöiden tueksi. Mallin avulla pystyttiin suunnittelemaan ja seuraamaan maanrakennustöiden, perustusten ja runkotöiden etenemistä vaiheittain – aikataulu, jonka mukaan runkotöihin noustiin “kuopasta ylös”, on toteutunut suunnitellusti.
– Ei suunniteltu vain yhtä alapohjalaattaa, vaan koko eteneminen vaihe vaiheelta, Salonen kuvaa.
Kankare täydentää, että tietomallinnus on tukenut päätöksentekoa aivan uudella tavalla:
– Runkoratkaisut ja talotekniikan pääreitit pystyttiin yhteensovittamaan jo aikaisessa vaiheessa. Ilman tietomallia näin laajoja kokonaisuuksia olisi ollut vaikea hahmottaa.
Hyödyt työmaalla ja hankkeen viestinnässä
Salonen kiteyttää tietomallinnuksen merkityksen työmaan arjessa:
– Kun esittää asiat tietomallin avulla, urakoitsijoille syntyy tunne, että homma on mietitty valmiiksi. Se lisää luottamusta ja poistaa epävarmuutta. Urakoitsijat näkevät jo etukäteen, miten työ etenee, eivätkä joudu tulemaan työmaalle arvailemaan, mitä pitäisi tehdä.
Käytännön hyötyjä kertyi monella tasolla. Urakoitsijoille työmaan esittäminen helpottui, kun kokonaisuus oli selkeä ja valmiiksi mietitty. Esimerkiksi palokatkojen tarkka mallinnus toi varmuutta toteutukseen, ja tietomallista voitiin ottaa määrätietoja, joita hyödynnettiin hankinnoissa ja tarjouskyselyissä.
Myös tilaajan suuntaan tietomallinnuksesta oli hyötyä: virtuaalimallin avulla Terveystalon henkilöstölle voitiin havainnollistaa tilaratkaisuja ilman erillistä esitystuotantoa.
Haasteet ja opit
Tietomallinnus haastaa aina myös suunnittelua ja projektin johtamista – ja juuri siksi se tuo lisäarvoa. Kivirannan mukaan tietomallinnus ohjaa tekemään laadukkaampaa työtä ja nostaa esiin asioita, jotka perinteisessä 2D-suunnittelussa saattaisivat jäädä huomaamatta.
– Tietomalli tekee näkyväksi sen, mitä 2D-kuvista ei aina huomaa, täydentää Kankare.
Terveystalon hankkeessa opittiin, että tuotannon näkökulma kannattaa ottaa mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, ja talotekniikan yhteensovitus on pyrittävä tekemään mahdollisimman aikaisin. Lisäksi vahvistui käsitys siitä, että laadukas tietomalli maksaa aina itsensä takaisin – mitä paremmin perusasiat on mallissa tehty, sitä helpompaa on myöhemmin johtaa hanketta, tehdä päätöksiä ja varmistaa laadukas lopputulos.
Katse tulevaan
Tietomallinnuksen rooli ei jää yksittäisiin hankkeisiin. Kivirannan mukaan tietomallinnus on nousemassa koko tiedonhallinnan selkärangaksi tulevaisuuden rakentamisessa.
– Tietomalli on tiedon alkulähde, jonka päälle voidaan rakentaa hankintaketjun digitalisointi, laskenta ja laadunhallinta. Se on tulevaisuuden rakentamisen perusta.
Kankare kiteyttää oman kokemuksensa vielä lyhyemmin:
– Tietomallista on tullut päivittäinen työkalu – ei ole enää muuta tapaa tehdä.
True
4
Kiinnostuitko yhteistyöstä?
Ota yhteyttä.
Esimerkkejä hankkeistamme:
Toimitilarakentaminen
Turku, Porthaninkatu
Astra-kampus
Hartelan rakentama Astra‑kampus Turun Tähtikorttelissa tarjoaa opiskelijoille ja henkilökunnalle modernit ja monipuoliset tilat, joissa korostuu yhteisöllisyys. Åbo Akademin säätiölle rakennettu Astra toteutettiin projektinjohtourakkana.
Asuntorakentaminen
Turku, Pukkila
As Oy Turun Hygge
Turun Pukkilan alueelle 2024 valmistunut Asunto Oy Turun Hygge tarjoaa asukkailleen kestävän kehityksen mukaista vuokra-asumista. Kohteeseen toteutettiin 127 asuntoa ja kohteen huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä kolmioihin.
Tutustu
Julkinen rakentaminen
Turku, Itsenäisyydenaukio
Turun musiikkitalo Fuuga
Turun musiikkitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle Aurajoen itärannalla. Rakennukseen tulee kaksi salia, konserttisalina toimiva 1300-paikkainen pääsali ja 300-paikkainen monitoimisali.