Rakennushankkeen suunnitteluvaihe on ratkaiseva: siinä sidotaan 80-90 prosenttia projektin kustannuksista. Miten osapuolet löytävät yhteisen vision? Mikä merkitys on lähtötietojen tarkkuudella ja taloteknisellä osaamisella? Entä mitä lisäarvoa suunnittelunohjaajan pitää pystyä tarjoamaan?
Katso, lue tai kuuntele rakennuttajapäällikkö Seppo Saariston ja konsultti Anders Eklundin keskustelu aiheesta. Videon ja podcastin kesto 21 min. Tekstin lukuaika 7 min.
Katso:
0:18 Suunnittelunohjaajan merkitys / 3:02 Yhteinen visio / 4:47 Lähtötietojen kerääminen / 7:51 Talotekniikan asiantuntijat / 11:33 Ympäristösertifikaatit / 16:43 Kustannusseuranta
Kuuntele:
Tai lue:
Anders Eklund (Insinööritoimisto Aalto-Setälä):
Suunnittelunohjaajan rooli on erittäin merkittävä, varsinkin jos tilaajalla ei ole rakentamistaustaa. Tänä päivänä rooli edellyttää aiempaa enemmän psykologista osaamista, siinä tulee osata hallita ihmisiä.
Hankkeet saattavat kestää vuosia, joten on A ja O, että saadaan koottua hyvä projektiorganisaatio ja onnistutaan alusta saakka luomaan tekijäporukalle hyvä yhteishenki.
Suunnittelunohjaajalla tulee olla hyvä yleistietämys kaikesta hankkeeseen liittyvästä. Kun ohjaajalla on riittävästi kokemusta ja tietoa, hän osaa löytää ympärilleen oikeita ihmisiä, kysyä heiltä oikeita kysymyksiä ja myös haastaa ratkaisuja.
Seppo Saaristo (Hartela): Suunnittelun aikana tehdään valtava määrä erilaisia päätöksiä, pieniä ja suuria. Näistä kaikista päätöksistä muodostuu lopulta koko hankkeen kustannukset ja laatutaso.
Suunnittelunohjaajalla tulee olla rakennushankkeista laaja ymmärrys, jotta hän pystyy hallitsemaan asioita laidasta toiseen ja saa ohjattua hankkeen oikeaan kustannus- ja laatutasoraamiin.
Anders: Tilaajan kokemus ja tausta vaikuttavat paljon siihen, miten yhteinen visio syntyy. Jos tilaajalla ei ole rakentamistaustaa, niin vision ja yhteisen määränpään löytäminen edellyttää enemmän työtä konsultilta.
Seppo: Te konsultit olette yleensä enemmän mukana siellä ihan alkuvaiheessa, kun tehdään esimerkiksi tarveselvitystä ja tilaluetteloa. Me rakennusliikkeenä tullaan yleensä mukaan vähän myöhemmässä vaiheessa, kun konsultti on jo vetänyt suunnittelun alkua. Siten me ollaan enemmän tekemisissä rakentamisen ammattilaisten kanssa.
Osapuolten tulee löytää yhdessä selkeä tavoite, että mitä olemme suunnittelemassa. On tärkeää onnistua saamaan käyttäjältä oikeat lähtötiedot ja muodostaa sitä kautta näkemys hankkeen laatutavoitteista ja teknisistä ratkaisuista. Näin pääsemme oikeille raiteille alusta saakka.
Seppo: On tärkeää määritellä, milloin käyttäjiltä tarvitaan tiettyjä lähtötietoja. Aikataulut käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi ja tarpeen mukaan heitä tulee muistutella aikatauluista. Kun lähtötiedot saadaan ajallaan, pysymme paremmin ruodussa hankkeen kokonaisaikataulun kanssa.
Anders: Monesti suunnittelu menee hieman tilaajavetoisesti ja käyttäjät ovat taustalla, mutta käyttäjän rooli on kasvanut paljon. Heitä halutaan yhä enemmän osallistaa suunnitteluun. Miten rakennusliikkeen edustajana näet, saadaanko lähtötiedot käyttäjiltä helposti?
Anders: 3D-mallien käyttö yleistyy koko ajan. Kohta päästään VR-lasit päässä kävelemään tilossa. Se tuo paljon lisäarvoa käyttäjille.
Seppo: Mitä tietomalli sitten tarkoittaa koko hankkeen aikataulun kannalta? Oma kokemukseni on, että kohteen tietomallintaminen vaatii väkisinkin vähän enemmän aikaa, kun vertaa perinteiseen suunnitteluun, jossa käytetään vain 2D-kuvia.
Kokonaisuutta ajatellen tietomallista on kuitenkin niin paljon hyötyä, että siihen kannattaa lähteä.
Anders: Voiko käyttäjiltä saada suoraan talotekniikkaan liittyviä näkemyksiä? Vai tuleeko talotekniset ratkaisut ennemminkin määritellä itse ja ehdottaa niitä?
Seppo: Käyttäjillä on aika harvoin näkemystä ja asiantuntemusta talotekniikkaan. Täytyy sanoa, että suunnittelunohjauksesta vastaavana henkilönä minunkin on vaikea pysyä kehittyvän talotekniikan perässä.
Meillä Hartelassa yrityksen johto on tunnistanut, että taloteknistä asiantuntijaresurssia tulee olla niin paljon, että me saamme sitä joka hankkeeseen.
Käyttäjän rooli on enemmän se, että he kertovat, mitä toimintaa missäkin tilassa tapahtuu. Millaisia verkkoyhteyksiä he esimerkiksi tarvitsevat? Kuinka paljon pistorasioita tarvitaan ja olisiko hyvä tehdä pistorasioille liikuteltava pylväsratkaisu vai tulisivatko ne seiniin?
Kun sitten siirrytään esimerkiksi huoneen lämpötilanhallintaan tai ilmanvaihtoratkaisuihin, niin talotekniikan asiantuntijat astuvat esiin.
Anders: Eli käyttäjät antavat jonkinlaiset lähtötiedot, että mitä tapahtuu missäkin, suunnittelijat sitten suunnittelevat ja tekevät ehdotuksen, joka käydään yhdessä läpi.
Seppo: Taloteknisessä suunnittelussa tulee vastaan sama tärkeä kysymys kuin esimerkiksi arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa: Miten tehtävät ratkaisut vaikuttavat kustannuksiin ja toteutettavuuteen työmaalla?
Suunnittelunohjaajalla pitää olla paljon osaamista, jotta hän osaa ottaa huomioon eri näkökulmat ja ratkaisun laajemmat vaikutukset.
Anders: Ja pätevä suunnittelunohjaaja osaa haastaa ja ohjata suunnittelijoita uuteen suuntaan, ettei aina mennä vakioratkaisuilla. Meillä on varsinkin rakennepuolella aika paljon tyyppiratkaisuja, joita kopioidaan vanhoista projekteista.
Seppo: Kyllä. Ja jokaisella ratkaisulla on vaikutusta taas muihin asioihin. Ohjaajan tulee ymmärtää, miten tehdyt ratkaisut vaikuttavat myöhemmissä vaiheissa. Kun vaikka valitaan tietty runko-osa, valettavaksi työmaalla, niin sen kuivumisaika vaikuttaa väkisinkin myöhempiin aikatauluihin.
Seppo: Taloteknisten vaatimusten lisäksi erilaiset ympäristösertifikaatit ovat viime vuosina tulleet rakentamisen lisämausteeksi. Niitähän on tänä päivänä käytännössä joka hankkeessa mukana.
On erittäin positiivista huomata, että alallamme tuntuu olevan aito tahtotila tehdä entistä ympäristöystävällisempiä suunnitteluratkaisuja – on kyse sitten tilaajaorganisaatiosta, rahastoista, rakennuttajista tai rakennusliikkeistä.
Ratkaisuja ei tehdä enää sen vuoksi, että saadaan sertifikaatti tai että asiat näyttäisivät paperilla hyvältä, vaan siksi, että me välitämme ympäristöstämme.
Anders: Sertifikaatteja on paljon. Tietävätkö tilaajat niistä tarpeeksi?
En koe, että sertifikaatit olisivat kovin työllistäviä. Tietysti siihen menee vähän enemmän euroja, mutta sertifikaatti maksaa itseään tilaajalle takaisin pienempinä käyttökustannuksina. Ympäristösertifikaatit ovat hyvin sijoitettua rahaa.
Viime aikoina monessa hankkeessa on omalla kohdallani ollut neljän tähden RTS-luokitus. RTS-luokituksessa on se hyvä puoli, että sen dokumentaatio tehdään toteutusvaiheessa jo olemassa olevista dokumenteista.
Eli siinä hyödynnetään dokumentaatiota, jota ollaan jo muutenkin tehty. Tässä mielessä RTS on aika helppo sertifikaatti, eikä se vaadi paljoa lisätyötä.
Anders: Kyllä. Riittää, että tehdään asiat huolellisesti ja pidetään dokumentit ajan tasalla.
Seppo: Yksi tärkeä seikka on se, että hankkeeseen on palkattu konsultti, joka tuntee kyseisen sertifikaatin ja joka huolehtii, että vaatimukset tulee suunnittelu- ja työmaavaiheessa täytetyksi.
Seppo: Jokainen rakennettava neliöhän maksaa rahaa. Kustannusten kannalta on tärkeää, että tilojen suunnittelu onnistuu niin, että hukkaneliöitä on mahdollisimman vähän.
Kustannusohjaaminen lähteekin jo ensimmäisistä arkkitehtiluonnoksista, joissa paneudutaan siihen, missä laajuudessa pystymme vielä kohtaamaan käyttäjän tavoitteet. Kun mennään eteenpäin, tullaan kustannusmielessä tärkeisiin perustamisratkaisuihin ja siihen, miten perustaminen vaikuttaa runkoratkaisuun. Myös talotekniset ratkaisut ovat merkittäviä.
Jos tästä jotakin kiteyttää, niin jo arkkitehdin luonnossuunnitteluvaiheessa on hyvä olla jonkinlainen näppituntuma siitä, minkälainen runkoratkaisu tulee olemaan ja minkälaista talotekniikkaa sinne ollaan laittamassa sisään.
Anders: Ja kyllähän reaaliaikainen kustannusseuranta on oleellinen asia. Kustannusten tulee kulkea käsi kädessä hankkeen kanssa alusta saakka. Jos jossakin mennään metsään, niin usein juuri kustannuksissa.
Seppo: Kyllä. Näkisin, että kun laajuus on saatu oikeisiin raameihin, niin sen jälkeen tullaan tarkempiin ratkaisuihin, kuten valittaviin materiaaleihin.
Rakennusliikkeessä on hankinta, joka kilpailuttaa jatkuvasti esimerkiksi aliurakkaa ja materiaalia. Näin saadaan reaaliaikaista hintatietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä hankinnoista.
Jatkuvaa hintavertailua tulee tehdä, jotta päästään myöhemmässä suunnitteluvaiheessa kustannuksiltaan parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Tavoiteltu laatutaso voidaan saavuttaa myös huomattavasti edullisemmin kuin arveltiin.
Anders: Rakennushanke on aina iso päätös, ja niin on myös rakentajan vastuu. Se tulee aina pitää mielessä.
Seppo: Hanke on tilaajalle iso investointi, joka vaikuttaa montaa kautta yrityksen tai yhteisön tulokseen ja jopa olemassa oloon. Ollaan aina isojen asioiden äärellä, kun puhutaan uusien kiinteistöjen rakennuttamisesta.
Turku, Itsenäisyydenaukio
Oulu, Keskusta
Rakensimme Ouluun korttelin, jossa huomioitiin keskenään hyvin erilaisten käyttäjäryhmien vaatimukset.
Tutustu
Vantaa, Vehkala
Rakensimme Vantaan Vehkalan elinkeinoalueelle SPR:n Veripalvelun uudet tilat, joiden laatukriteereissä on huomioitu veren kuljettamisesta ja käsittelemisestä johtuvat erityisvaatimukset.
TutustuSivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
