Hartela vuosikymmeninä

Hartelan neljäs sukupolvi

Seuraajasukupolven, eli neljännen sukupolven edustajat Johanna Varkki, Jaakko Varkki, Niina Kaitanen, Kaisa Kuusniemi, Maiju Kuusniemi, Emil Hartela ja Anna Hartela ovat aloittaneet virallisen perehtymisen Hartelan toimintaan alkuvuodesta 2021.

Kesäharjoittelijat sankareina Rauman Loiston työmaalla

"Huomasimme savua, katto oli tulessa puolentoista metrin matkalta. Siellä asennettiin pohjakermiä, liekki oli päässyt jostain alapuolisiin puurakenteisiin ja sytyttänyt palon”. Näin kesäharjoittelijat Eemil Leino ja Juho Sunila kertasivat tapahtumia Rauman Loiston työmaalla. Katon nopea avaaminen mahdollisti kuitenkin palon tehokkaan sammutuksen ja näin suuremmilta tuhoilta vältyttiin. 

Tukea henkilöstön mielen hyvinvointiin

Tammikuussa 2021 ryhdyimme tarjoamaan henkilöstöllemme uudenlaisia matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalveluita. Auntie-palvelussa työntekijöille tarjotaan psykologista keskustelutukea. Hartelassa mielenterveyshaasteet eivät ole merkittävästi kasvaneet, mutta koko maan tasolla ne ovat nousseet ykkössyyksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen.

Hartelan neljäs tytäryhtiö Pirkanmaalle

Vuodenvaihteessa 2021-22 vahvistimme läsnäoloamme Pirkanmaalla, kun Tampereen toiminnot irroitettiin Hartela Länsi-Suomi Oy:stä omaksi tytäryhtiökseen. Hartela Pirkanmaa Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin DI Hanna Marttila ja Tampereen yksikön henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen.

Turun Majakkasairaala valmistui

Rakensimme Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen uuden sairaalan. Vuonna 2017 aloitettu rakennusurakka oli työvaiheessaan maakunnan mittavin rakennusprojekti, jossa työskenteli päivittäin 300-400 työntekijää.

Digiloikka ja uusia välineitä työhyvinvointiin

Vuosi 2020 oli koronan vuoksi henkilöstölle poikkeuksellinen, sillä työt siirtyivät monien osalta kotiympäristöön. Otimme toimistoilla hetkessä aimo harppauksen etätyökulttuuriin, ja Teamsista tuli nopeasti välttämätön päivittäinen työkalu.

Vihreää arkea Vahva-Jussin alueella

Vuosikymmenen loppuun mennessä Hartela rakentaa Lahden Vahva-Jussista 1500 asukkaan asuinalueen, jossa yhdistyvät luonnon läheisyys ja urbaani elämä. Lahden keskustan kupeessa sijaitsevalle alueelle rakennetaan 2020-luvulla 14 asuinkerrostaloa ja kaksi pysäköintilaitosta.

Uusi saitti palvelee asiakasta entistä paremmin

Vuonna 2020 käynnistimme verkkosivuprojektin, jonka tuloksena uusi, järjestelmältään ja ominaisuuksiltaan nykyaikainen sivusto avattiin marraskuussa 2021. Hartela.fi- sivusto palvelee nyt entistä paremmin asiakkaitamme.

Saimme Suomen Innostavimmat Työpaikat -tunnustuksen!

Vuonna 2020 teimme henkilöstötutkimuksen, johon vastasi yhteensä 391 hartelalaista.

Vaikka korona oli tuonut merkittäviä haasteita työntekoon, saimme tutkimuksen kautta henkilöstöltä ilahduttavaa palautetta ja kokonaistuloksemme oli selvästi Suomen yleisnormin yläpuolella.  Hienon tutkimustuloksen myötä saimme Suomen Innostavimmat Työpaikat -tunnustuksen!

Sompasaaren kokonaisuus valmistui

Rakensimme Helsingin Sompasaareen neljä taloyhtiötä, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja uusi teknologia. Yhtiöissä on yhteensä lähes 200 vuokra- ja omistusasuntoa.

Kari Heinistö hallituksen puheenjohtajaksi

Hartela-yhtiöt Oy:n hallitus sai uuden puheenjohtajan 6.8.2020 alkaen. ”Hartelan lähtökohdat nykyisessä haastavassa toimintaympäristössäkin ovat hyvät. On hienoa päästä mukaan kehittämään arvostettua suomalaista perheyhtiötä”, Heinistö sanoi.

Pyöräilimme tukea ilmastonmuutoksesta kärsiville

Hartelalaiset hyppäsivät 2019 joukolla pyörän selkään hyvän asian puolesta, kun osallistuimme Kilometrikisaan ja samalla Punaisen Ristin Ketjureaktio-keräykseen. Kisaan osallistuneet hartelalaiset polkivat upeasti yli 23 000 kilometriä ja avustuspottiin kertyi yli 900 euroa.

Robotti-Pena tuli taloon

Saimme uuden tehokkaan työkaverin talouden palvelukeskukseen. Rekrytoimme Pena-nimisen ohjelmistorobotin, jolta neljän eri yhtiön päivittäiseen alv-tarkastukseen menee vain muutamia minuutteja, eikä yksikään virhe jää häneltä huomaamatta.

Tartuimme työturvallisuuteen entistäkin tarkemmin

Työntekijöidemme turvallisuus on aina ollut Hartelassa ensiarvoisen tärkeää. Kaikilta työntekijöiltämme ja aliurakoitsijoiltamme edellytetään jatkossa työmaakohtaisiin turvallisuusasioihin keskittyvän ePerehdytyksen suorittamista.

Yli-Maarian monitoimitalo Ypsilon valmistui

Rakensimme 2018 Turun kaupungille turvallisen, terveellisen ja muunneltavan monitoimitalon, jonka käyttäjistä suurin osa on lapsia ja nuoria. Tilat on suuniteltu huolellisesti, sillä  pelkästään päiväkodin ja koulun vuoksi Ypsilonissa kulkee joka arkipäivä yhteensä 820 lasta.

Rakensimme Hartelalle uuden kodin

Hartela rakensi Helsingin Ilmalaan modernin toimitilarakennuksen, Ilmalan Aseman, josta tuli Hartela-yhtiöiden uusi pääkonttori. Rakennuksessa toimii myös mm. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen pääkonttori.

Habaa esimiehille

Näemme, että esimiehen rooli on tukea, rohkaista ja kannustaa yksikkönsä tekijöitä. Siksi käynnistimme Hartelan oman esimiestyön ja johtamisen koulutusohjelman, HABAn. 

Brändiuudistus

2017 Hartela uudisti brändinsä ja 75-vuotisjuhlavuosi oli oivallinen ajankohta tehdä Hartelaa tunnetuksi. Halusimme olla halutuin kumppani toimialallamme ja saavuttaaksemme sellaisen aseman on meidän oli erottauduttava alan perinteistä myös kiinnostavalla markkinoinnilla ja vahvalla identiteetillä. Uudistuksella halusimme vahvistaa mainettamme hyvän asumisen ja elämän rakentajana ja kommunikaatiossamme keskityimme toimintamme ytimeen, ammattiylpeyteen ja asiakasläheisyyteen.

Nämäkin kohteet Espoossa rakensi Hartela

Hartela aloitti Vallikallion rakentamisen 70-luvulla. Tutustu mm. Vallikallion, Leppävaaran, Painiityn ja Mäkkylän maisemiin. Katso myös animoitu video alueen kohteista.

Jukka Viikilän juhlapuhe 75-vuotiaalle Hartelalle

Finlandia-palkitun kirjailija Jukka Viikilän juhlapuhe 75-vuotiaalle Hartelalle ja 100-vuotiaalle Suomelle Logomossa 31.8.2017. Ote puheesta: “Ystävällisintä mitä voit ihmiselle tehdä, on rakentaa hänelle kaupunki”. Näin toteaa fiktiivinen Carl Ludvig Engel käydessään Pohjanmaalla tapaamassa kellomestari Könniä. Engelin tarina voidaankin nähdä sopeutumisena suomalaisen rakentamisen ehtoihin ja luonteeseen. Sen idean ja omalaatuisuuden löytämisenä."

Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Pooki

Hartela rakentaa Sompasaareen kaksi taloyhtiötä, joista ensimmäinen on 12-kerroksinen tornitalo korttelin lounaiskulmaan. Sompasaaren Pookiin toteutetaan asuntoja minilofteista perheasuntoihin. Taloyhtiön rakentaminen alkaa näillä näkymin lokakuussa 2017. Naapuriyhtiö Sompasaaren Pelagia on suunnitteluvaiheessa.

Karjasillan Verstas

Oulun Karjasillan koulun alueelle nousee Karjasillan Verstas – uusin kappale oululaisen huippuosaamisen tarinaan. Hartela valjastaa asukkaidensa käyttöön kestävät asumisen ratkaisut ja älykkäät tulevaisuuden palvelut. Siellä kohtaavat hyvä elämä ja asumisen edelläkävijyys.

Töissä Hartelassa vuonna 2017

Meitä hartelalaisia on lähes 600, ja juhlavuottammekin vietämme työn merkeissä. Katso millaista meillä on olla töissä!

Hartela lähes puolen Turun rakentajana 75-vuoden aikana

Hartela on rakentanut 75 vuoden aikana lähes puoli Turkua. Katso upea juhlavuoden video kohteistamme. Olemme rakentaneet tuhansia asuntoja ja satoja rakennuksia Turkuun ja sen lähialueille historiamme aikana. 

Asunto Oy Porin Linnainmaankulma

Porin korkein asuintalo on virtaviivainen rakennus ja näyttävä maamerkki Isolinnankadun ja Mikonkadun risteyksessä, huippupaikalla. Linnainmaankulman parkkitalon jatkeena on 12 asuinkerrosta, alimmatkin asunnot sijaitsevat jo viidennessä kerroksessa.

Operaatio Ilmalan alkupaukku

Operaatio Ilmalan ensimmäinen räjäytys tehtiin huhtikuussa 2016. Tästä alkoi uuden, ekologisen pääkonttorimme rakentaminen. 

Ekologisen talon peruskiveen muurattiin turhakkeita

Kysyimme syksyllä 2016 Facebook-sivuillamme, mitä uuden pääkonttorimme peruskiveen pitäisi muurata ajankuvana nykymaailmasta.

Vanhan pullovaraston uusi elämä

Kauppakeskus Ristikolla on poikkeuksellisen kiehtova historia. Konalan maamerkkinä vuodesta 1962 toiminut Hartwallin virvoitusjuomatehdas on Hartelan kiinteistökehityksen myötä saanut uuden elämän monimuotoisena ja elinvoimaisena kauppakeskuksena.

Logomo

Logomossa on ollut konepajatoimintaa vuosina 1876–2002. Aikaisemmin VR:n Konepajana tunnettu rakennus onkin merkittävä sekä rautatiehistoriallisesti että kulttuurihistoriallisesti. Hartela Oy osti Konepajan Palmberg TKU Oy:ltä kesäkuussa 2009.

Kangasala-talo

Hartela rakensi Kangasalan keskustaan vuonna 2014 valmistuneen Kangasala-talon. Rakennuksessa on mm. kulttuurikeskus ja kunnanvaltuuston kokoustilat.

Jätkäsaari

Kiinteistö Oy Verkko valmistui vuonna 2012 ja sen rakentaminen kesti 16 kuukautta. Kiinteistö valmistui kolmessa vaiheessa.  Kohteen laajuus oli 26.400 br-m2 ja 164.000 m3. Elektroniikka-tavaratalo sisälsi maanalaiset paikoitustilat, logistiikka-, myymälä- ja tuotantotilat, korkeat varastotilat, toimistotilat.

Malta

Asunto Oy Helsingin Malta on Jätkäsaaressa 9-kerroksinen asukkaidensa rakennuttama ryhmärakennuttamiskohde. Talossa on 61 yksilöllistä asuntoa, runsaasti yhteisiä tiloja sekä kaksi liiketilaa. Hartela oli kohteen pääurakoitsija. Malta valmistui 2013.

Porvoon taidetehdas

Hartela peruskorjasi Porvoon Taidetehtaan pohjoissiiven ja Avantisalin. Lisäksi eteläsiipi purettiin ja rakennettiin uudelleen. Taidetehdas valmistui 2012. Sen laajuus oli 2150 br-m2  ja 12.000 m3.

70-vuotta

2012 oli Hartelalle merkittävä vuosi. Hartela-konsernin täytettyä 70-vuotta oli aika toteuttaa pitkään suunniteltu organisaatiomallin uudistus, joka toteutettiin uuden konsernin emoyhtiön perustamisella. Hartela yhtiöt Oy aloitti toimintansa 1.8.2012. Myös konsernin hallitus koki muutoksia, sillä ensimmäistä kertaa se sai ulkopuolisia asiantuntijajäseniä.

Suomenkielisen työväenopiston perusparannus

Hartela oli mukana Suomenkielisen työväenopiston opistotalon sekä piha-alueiden peruskorjauksessa. Rakennuksen vanha osa on valmistunut v.1927 ja uudempi osa v.1959. 

Eduskuntatalon B-rakennus ja pohjoinen siipi

Hartela toteutti projektinjohtourakkana Eduskuntatalon B-rakennuksen peruskorjauksen, jossa uusittiin mm. kansanedustajien työhuoneiden talotekniikka.

Kärkkäinen

Hartela rakensi Lahteen vuonna 2009 valmistuneen Kärkkäisen kauppakeskuksen. Rakennuksen laajuus oli 34350 brm2 ja 188200 m3.

PipArt

Hartela Oy:ssä aloitettiin 2004 vuonna PipArt-kutsukilpailujen järjestäminen. Perinteisesti tilaisuus pidettiin joulun alla ja se saavutti suurta suosiota turkulaisten keskuudessa. Kilpailun tavoitteena oli vahvistaa piparkakun asemaa tilataiteessa. Kilpailussa valittiin ja palkittiin vuoden paras piparkakkuteos. Teokset myytiin tilaisuuden lopuksi huutokaupalla ja saadut varat lahjoitettiin tuplattuna voittajan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

1 378 vuotta Hartelassa

Ylemmässä kuvassa juhlitaan palvelusvuosia turkulaisittain ravintola Roccassa 7.3.2008.
Juhlaan osallistui 54 hartelalaista, jotka olivat olleet Hartelan palveluksessa tasavuosia 15 vuodesta ylöspäin. Yhteensä työvuosia on yhteensä 1 378 vuotta.

Turun Vartiovuoren tähtitorni

Turkulainen maamerkki ja kulttuurikohde Turun Vartiovuoren tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C.L. Engel. Torni toimi Turun akatemian tähtitieteellisenä observatoriona.

Oululainen Rakennus-Forum Oy osaksi Hartela-yhtiöitä

Oululainen Rakennus-Forum Oy (Hartela Pohjois-Suomi Oy) siirtyi osaksi Hartela-yhtiötä syksyllä 2006. Rakennus-Forum oli yksi Oulun seudun vanhimpia ja suurimpia rakennusliikkeitä. 2006 Oulussa työskenteli yhteensä noin 130 hartelalaista.

Hartela Stars voitti kaukalopallon aamuliigan D-lohkon mestaruuden

Runkosarjassa toiseksi sijoittunut Hartela Stars-kaukalopallojoukkue kohtasi loppuottelussa Vaisalan joukkueen. Vaisala kukistui 12-5. Hartelan OmaLehden toimituskunta onnitteli kultajoukkuetta henkilöstölehdessä ja tarjosi kultakahvit 4. ja 5. kerroksen aulassa ympärivuorokautisesti.

60-vuotisjuhla

Emilin päivänä 30.8.2002 Hartelan väki oli juhlimassa 60-vuotiasta Hartelaa. Juhlat pidettiin Turun Kylpylähotelli Caribiassa.

Auran Panimo

Auran Panimo on yksi Aurajoen varren maamerkeistä. Auran Panimon rakentaminen käynnistyi tammikuussa 1884 ja panimotoiminta alkoi 1885. Panimotoiminnan loputtua 1977  korttelin rakennukset olivat pääosin tyhjillään.

Säterinportti

2000-luvun alussa Hartela rakensi Nokia Oyj:lle Säterinportin toimistotalokompleksin. Leppävaaran viiden toimistotalon ryppäästä luovutettiin ensin A- ja B- talot sekä teknisiä tiloja C-talon ensimmäisestä kerroksesta. Vaiheittainen luovutus asetti kuitenkin haasteista. Esimerkiksi räjäytystyön tärinää mitattiin tarkasti, jotta herkät keskustietokoneet eivät häiriintyisi.

Tietotekniikan kehitys Hartelassa

1960-luvulla Hartela aloitti kustannuslaskennan IBM:n palvelukeskuksen kanssa. Ensimmäisen tietokoneen myötä 1970, laskentayksikkö aloitti hankkeiden kustannus- ja tarjouslaskennan sekä taloudellisen seurannan. Alussa muutosvastustus oli melkoista tietokoneen sylkiessä ulos monimetrisiä ja yksityiskohtaisia printtejä kaikista mahdollisista asioista.

Venäjän Federaatiolle toteutettu Saimenskin kansainvälisen autotulliaseman avajaiset

1997 Hartela sai jatkettavaksi Polar Rakennus Oy:n keskeyttämän tulliaseman rakentamista. 1998 ruplan romahtamisen johdosta, rakennustyöt pysähtyivät vuodeksi. Syyskuussa 2000 tulliasema kuitenkin valmistui käyttöönotettavaksi.

Kolmas sija Inter Year 2000 –sisustuskilpailussa

O.Salonen Harkov sijoittui 3. sijalle Ukrainassa kesäkuussa 2000 järjestetyssä ”Inter´Year 2000” -sisustuskilpailussa. Alla kuvia huoneisto-saneerausten sarjassa kilpailleesta saneeraustyöstä ”Välimeren motiivit”. Työ käsitti 240 m2:n asuinhuoneiston täydellisen saneerauksen ja sisustussuunnittelun.

Caribia

Kylpylä- ja kongressihotelli Caribia valmistui kesällä 1999. Vanha Ikituurin kongressihotelli purettiin lähestulkoon kokonaan lukuun ottamatta runkoa. Kylpyläosasto on pääasiassa uudisrakennusta. Rakentaminen suoritettiin kiireellä aikataululla, suunnitelmien muuttuessa koko ajan rakentamisen edetessä. Karibia teema toteutettiin talon kaikissa tiloissa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaali

Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaalin 2. vaiheen perustus- ja betonitöiden (tasolle +44.500 asti) urakkasopimus allekirjoitettiin elokuussa 1997. Rakennusosakeyhtiö Hartela sai joulukuussa 1997 toteutettavakseen myös keskiterminaalin 2. vaiheen betonirunkotyöt. (tasolta +44.500 vesikatolle). Uudisrakennuksen kokonaistilavuus on 155.400 m³ ja bruttoala 30.883 m³.

Laivapoika

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle rakennettu Laivapoika valmistui keväällä 1995 Ruoholahteen.  Rakennuksen tilavuus on 41 000 m³ ja siinä on 129 asuntoa. Muottipintaelementit tilattiin Paraisten elementtitehtaalta. Rakennustuoteteollisuus ry palkitsi Laivapojan vuoden 1995 betonirakenteeksi.

Rauman sellutehdas

Taustalla näkyvän sellutehtaan rakentamisessa Rauman Hartela on ollut vahvasti mukana mm. valaen 25.000 m³ paikallavalurakenteita.

Hartelan asuntouutiset

Rakennusosakeyhtiö Hartela ja Kiinteistömarkkinointi Oy esittelee Asunto Oy Puistonkulman ja Asunto Oy Espoon Ruutikellarintie 11.

O.Salonen Oy

Viennin uudeksi toimintamuodoksi muodostui Moskovan saneerausrakentaminen, kun Hartela hankki 40 prosentin osuuden O.Salonen Oy:stä. Ylemmässä kuvassa on O.Salonen Oy:n kalustama parlamentin istuin sali Moskovassa (1992).

World Trade Center – Helsinki

World Trade Center – Helsingin urakkasopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1994. Aleksanterinkatu 17 toimisto- ja liikerakennus oli vaativa saneeraustyö. Kohteen tilavuus on 76.600 m³ ja bruttoala 22.000m³.

Naantali

Hartela on rakentanut rivi- ja kerrostaloja Naantaliin vuodesta 1968. Aluerakentamiskohteina ovat olleet Ruona, Taimo ja Itä-Karvetti. Rakentamista jatkettiin Suovuoreen, jonne rakennettiin laadukkaita ja hyvin suunniteltuja rivitaloja vuoteen 1984 asti.

Beatankuja

Beatankuja.

Turun johtokeskus

Yksi Hartelan erikoisrakentamisen taidonnäytteistä on syksyllä 1992 valmistunut Turun ja Porin läänin läänihallituksen, Turun kaupungin ja Turun tiepiiriin kriisiajan johtokeskukset. Näiden yhteistilavuus on 29.080 m³.  Turun johtokeskus sijaitsee Samppalinnanmäen ja urheilupuiston alla kallion sisällä.

Hartela-konserni 50-vuotta

Hartela-yhtiöt ovat olleet sekä tyypillinen että poikkeava maamerkki suomalaisen rakennusliikkeiden kartalla. Tyypillistä on ollut keskittyminen asuntotuotantoon sekä asteittainen laajentuminen. Poikkeavaa on omistuksen onnistunut säilyttäminen perheen piirissä sekä määrätietoisesti rakentamiseen keskittynyt strategia.

Pienoismallit

Ylin pienoismalli on 70-luvulta Roihuvuoren vesitornista.

Pilvilinna

Turun Ylioppilaskyläsäätiön rakennuttama oppilasasuntola Pilvilinnan. Tilavuus 18630 m³. Asuntoja on 76.

Haliskylä

Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntojen Haliskylä I- ja II-vaihe valmistuivat Halisiin vuonna 1990.

Ukonkannu

Hartela-yhtiöihin kehittyi vähitellen oma ”Teräsmies-kilpailu” eli Ukonkannukisat. Lajeina olivat hiihto, suunnistus ja uinti, joista uinti on myöhemmin jäänyt pois. Eri tulosyksiköt kilpailevat siinä keskenään 10-jäsenisin joukkuein.

Asunto Oy Tolpan Hovi

Otteita Asunto Oy Tolpan Hovin asuntoesitteestä.

Turun Postikeskus

Hartela oli Turun Postikeskuksen pääurakoitsija ja teki lisäksi maalaus- ja bitumikatetyöt. Pitkämäkeen rakennettu Postikeskus valmistui kesällä 1989. Postikeskus oli suuri ja vaativa rakennus ja sen toiminnallisuus oli ensiarvoisen tärkeää.

Kolmas sukupolvi

80-luvulla Hartela-konsernissa tapahtui useita merkittäviä muutoksia toimintajärjestelyissä ja omistussuhteissa. 1983 Jaakko Hartela osti veljensä Antti Hartelan ja hänen puolisonsa Ragnhild Hartelan osakkeet itselleen. Samalla Antti Hartela luopui tehtävistään konsernissa ja Jaakon puolisosta Ritva Hartelasta tuli hallituksen jäsen. Vuonna 1989 Jaakko Hartela siirsi koko osakekannan kolmelle lapselleen. Omistus siirtyi näin kolmannelle polvelle. 

Hartela teki hyvää tulosta vuonna -89

Vuonna 1989 Hartela teki hyvää tulosta yli miljardin liikevaihdolla. Jutussa todettiin Hartelan olevan poikkeuksellisen kotiseuturakas rakentaja.

Pastellin sävyistä asuntomarkkinointia Turussa 1988

As Oy Vartiovuorenkadun mainos on tehty lyijykynävärityksen omaavalla tekniikalla pastellisävyihin. Pohjakuvat on myös sisustettu valmiiksi. Omia sisustussuunnitelmia varten esitteeseen on varattu ruudutetulle pohjalle piirretyn huoneistopohjan.

Turun Pohjolan rakentaminen aloitettiin Hartelassa Paratiisintieltä

Turun ydinkeskustan reuna-alueet ovat nopeasti kehittymässä arvostetuiksi ja korkealuokkaisiksi asuma-alueiksi, todettiin Hartelan esitteessä 1986. Pohjolassa ensimmäinen kohde oli As Oy Paratiisintie.

Ensimmäisen luokan yritystilaa Turun Kärsämäkeen 1986

Asuntojen lisäksi Hartelassa on tehty paljon muutakin, esim. toimitiloja. Kahdeksankymmentä-luvulla tehtiin Kärsämäkeen Hiidenvartti, n. 15.000 m2 yritystiloja pienille ja keskisuurille liikkeille ja teollisuudelle. Kahden uuden teollisuushallin rakentaminen alkoi 1988 ja alueelle jäi vielä seitsemälle lisähallille paikat.

Radiokaiuton huone

VTT/TKK sähkölaboratorio Rakennushallituksen rakennuttamana valmistui Otaniemeen Espooseen. Tilavuus 47400 m³. 

Valtion viljavarasto

Valtion viljavaraston rakentajana toimivat työyhteenliittymä Siilorakentajat Lampola – Hartela. Siilojen tilavuus on 198 000 m³ ja korkeus lähes 70 metriä. Valuun käytettiin 18 000m³ betonia ja 2 milj. kg rautaa. Risteen ja Rauman viljavarastot valmistuivat 1985.

Kakkosnelonen julkaistaan ensimmäisen kerran

Hartelan Turun sisäinen tiedote Kakkosnelonen syntyi huhtikuussa 1985. Aluksi tiedote ilmestyi joka toinen kuukausi. Vuodesta 1990 lehden levikki käsitti Turun lisäksi kaikkien aluetoimistojen työmaat ja se ilmestyi 3 – 4 kertaa vuodessa. 

Salmisaaren B-voimalaitos

Helsingin Salmisaaren B-voimalaitos toteutui työyhteenliittymänä: Savola (Polar-Hartela-YIT). Voimalaitoksen työmaa keräsi useita palkintoja. B-voimalaitos valmistui 1984 ja se on 270.000m3.

Opas asunnon ostoon ja kunnossapitoon

Hartelan 80-luvulla laatimassa monisteessa neuvotaan asunnon ostoon, hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä asioissa. Aiheita ovat mm. RS-järjestelmä, muuttaminen ja kalusteiden hoito-ohjeet.

H-logon tarina

Holiday Inn Yanbu, Saudi Arabia 1979-1981

Urakoitsija Oy rakensi saksalaisen arkkitehtitoimisto Staiger & Seunigin suunnitteleman 200 huoneen hotellin Holiday Inn Yanbun Saudi Arabiaan. Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 1979. 

Peltola-Haritun aluetta aloitettiin rakentamaan 1981 Turussa

Turkuun aloitettiin rakentamaan uutta Peltola-Haritun asuinaluetta 1980-luvulla. Jo silloin ymmärrettiin markkinoinnissa, että sijainti, liikenneyhteydet, olemassa olevat palvelut sekä tulevat palvelut koetaan tärkeiksi.

Hakunilan liikekeskus

Rakennuttaja: Keskus-Sato Oy
Rakennusaika: 28.4.1980 – 30.11.1981
Tilavuus: 37.600rm³
Lattia-ala: 9.053m²
Asunnot: 35
Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen
Vastaava  mestari: Birger Fagerström

Holiday-Inn Sphinx

Urakoitsijat Oy (70 %) ja Makrotalot Oy (30 %) rakensivat yhdessä Kairoon Holiday Inn Sphinx-hotellin, jonka parvekkeilta avautui näkymä Gizan pyramideille. Urakan arvo oli noin 60 miljoonaa markkaa. Projekti toteutettiin sekä elementeissä että paikalla rakennettuna. 

Hartela Contractors-Egypt Ltd perustetaan Kairoon

Vuonna 1980 Hartela perusti Kairoon oman erillisen vientiyksikön Hartela Contractors-Egypt Ltd:n. Rakennettavana oli mm. 1250-huoneisen luksushotelli Marriott Omar Khayyamin kasino ja luksushuoneiden työt. Näiden lisäksi Hartela rakensi maaseudulle kaksi Suomen ulkoministeriön kehitysyhteystyöosaston rahoittamaa terveyskeskusta. Hartela rakensi myös kolme mittavaa lomakylää Katkerajärven rannoille.

Hartela maailmalla

Kun ulkomaantoiminnan laskutus nousi 18 prosenttiin rakennusliikkeiden laskutuksesta, päätettiin perustaa erillinen vientiosasto. Toiminnassa käytettiin nimeä Hartela Contractors Ltd. Vientiosasto toimi Espoon Kilossa, missä työskenteli 12 henkeä (1980).

Tietotekniikka 80-luvulla

Tietotekniikan käytön tavanomaisuudesta Hartela-konsernissa on hyvänä esimerkkinä eräs iso ”joint venture” –tarjous yhdysvaltalaisen megajätti ITT:hen kuuluneen rakennusliikkeen kanssa 1980-luvun alussa. 

Hartela neuvotteli kauppoja 80-luvulla Neuvostoliitossa

Hauskana yksityiskohtana tässä otteita käydystä ylenpalttisen kohteliaasta kirjeenvaihdosta:

”Viitaten molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen, mikä on saavutettu neuvotteluissa Symposiumin aikana 15. – 16.10.1980, koskien vanhojen rakennusten rekonstruoimista, pyydämme Teitä valmistamaan meille tarjouksen XXX sijaitsevan kerrostalon kunnostamisesta.” 

Hotelli Tripoli

Rakennusaika: 20.3.1979 – 12.9.1980
Tilavuus: 26.660rm³
Lattia-ala:7.917 m²
Huoneet: 213

Turun tuomiokirkon saneeraus

Turun Tuomiokirkko on yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Sen restaurointi ja saneeraus olivat yksi vaativimmista, mitä kotimaisessa korjausrakentamisessa voi olla. Työ käsitti koko kirkon kunnostamisen sisäpuolisine konservointitöineen, kaukolämmitysjärjestelmään liittymisineen ja kattorakenteiden uusimisen. Rakennustyön kokonaistilavuus oli n. 70.000 m3 ja se valmistui 1979.

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos

Rakennusosakeyhtiö Hartela urakoi rakennushallitukselle Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen. Ruskeasuolla sijaitseva laitos valmistui 1979.

Vuosikertomus 1978 – 1979

1978 – 1979 vuosikertomuksessa on Hartela-yhtiöiden neljännentoista kerran laaditut konsernitiedot. Rakennusryhmän tuotannosta oli 53 % asuinrakentamista ja 47 % teollisuus-, liike-, toimisto-, ja julkisia rakennuksia. Valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä oli 1124 kappaletta.

Hotelli Hamburger Börs

Hamburger Börs on Turun merkittävä maamerkki ja yksi valtakunnan vanhimpia hotelleja. Sen saneeraus ja tornin puoleisen osan laajennus vahvistivat Hartelan mainetta ja luotettavuutta hotellien rakentamisessa.

Lassilan huippulämpökeskus

Rakennusaika: 1.12.1976 – 2.1.1978
Tilavuus: 16.700 rm³

AFICO

Hartelan ja Makrotalon muodostama työyhteenliittymä AFICO (Arab-Finn Contractors) toimi Saudi Arabiassa, Nigeriassa ja Iranissa. Yritykset työllistivät yhteensä 3 500 henkeä Suomessa ja ulkomailla.

Peruskiven muuraus Iranissa

Kuvassa on FICG:n (Finn-Iran Contractors’ Group) hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hartela pitämässä puhetta Iranin keisarillisen karaatin käyttöön tarkoitettujen asuntojen peruskiven muurauksessa Teheranin esikaupungissa. Sitä kuuntelevat vasemmalta oikealle Aaro Vakkuri, varaministeri Ettesamii, varaministeri Vahidi, ministeri Toufigh, kenraali Badrei, arkkitehti Dana sekä kenraali Rahimi.

Koivukylä

Rakennusosakeyhtiö Hartelan aluerakentaminen oli pääosin keskittynyt Rajatorpan alueelle yhteistyössä Helsingin Saton kanssa. Rajatorpan alueen valmistuttua 70-luvun alussa Hartela aloitti Koivukylän alueen II-  ja III-vaiheen rakentamisen 1975 ja rakennuttajana toimi jälleen Helsingin Sato.

Nopeus, tekniikka ja hinta ratkaisevat Iranin jättiurakan

Kuvassa olevat toimitusjohtaja Jaakko Hartela, tekninen johtaja Mikko Kaarenmaa ja toimitusjohtaja Kalervo Kallio olivat mukana Iranissa neuvotteluissa.

Helsingin Hartelan ensimmäinen merkittävä alueellinen gryndauskohde

Helsingin Hartela aloitti omaleimaisen asuntoalueen rakentamisen Espoon Leppävaaran Vallikallioon. Alue oli Rakennusosakeyhtiö Hartelan ensimmäinen merkittävä alueellinen gryndauskohde.

Maailmanennätys vesitornin nostossa

Helsingin Roihuvuoren vesitorni eli Vesiroisku rakennettiin vuosina 1976–1977. Vesitorni vesisäiliö valettiin tavallisesta poiketen maassa ja nostettiin sitten vartta pitkin huipulle. Aikanaan tämä lähes 10 000 tonnia painavan säiliön nosto oli ”maailmanennätys”. Vesisäiliön nostoon kului yhteensä noin 60 tuntia ja nosto tapahtui hydraulilaitteilla.

Hartela-Yhtiöillä hiihtokisat

Hartela-Yhtiöt järjesti 1977 maaliskuussa hiihtokisat Valpperissa. Kisoihin osallistui 181 kilpailijaa.

Oulunkyläntori 1

Oulunkyläntori 1 oli Hartelan Helsingin toimisto. Toimistoa rakennettiin 26.10.1976 – 15.11.1977. Sen tilavuus on 5.410rm³ ja lattia-ala 1.270m². 

Vihdanläiskettä Suikkilan kerrostaloissa! Ja ihka omassa saunassa!

Hartelan rakentaman Asunto Oy Hiidenmetsän mainos Turkulaisessa 23.9.1976.

Humalistonkatu 9

Urakoitsijat Oy oli jo edellisen vuosikymmenen lopulla pohtinut uuden toimistotalon rakentamista. Uusi paikka löytyi saman kadun varrelta.

Rakennusliike Ylismäki Oy sulautettiin Hartelaan

Vuonna 1976 Rakennusyhtiö Hartela osti Turusta Rakennusliike Ylismäki Oy:n, joka sulautettiin pääyhtiöön. Tämän oston myötä Hartelan toiminta laajeni merkittävästi Turun lähikuntiin.

Hanasaari B-voimalaitoksen 2.rakennusvaihe

Rakennuttaja: Helsingin kaupungin sähkölaitos
Rakennusaika: 1.2.1974 – 1.6.1976
Tilavuus: 155.000rm³

Älä souda ja huopaa Piikkiössä on mukavat paikat asua

Ylismäki rakensi Piikkiön keskustaan Rekolan asuintoaluetta 1970 – 1975. Asuntoalueen suunnitelmaan kuului kolmen lamellitalon ja yhden pistetalon rakentaminen. I-rakennusvaiheessa rakennettiin As. Oy Rekolanpuisto.

Kivikukkaro

70-luvun olosuhteita kuvaa Turun Työväen Säästöpankin rakentaminen. Työmaalla jäätiin aikataulusta jälkeen, vaikka työvoimaa lisättiin jatkuvasti. 

Nokila

Raision keskustaan vihreään mäntymetsään rakennetiin viisi taloyhtiötä. Nokilan asuntoalue muodostaa oman pikkukaupungin maaseutukaupungin sydämessä.

Iltaharjannostajaiset

Emil Hartelalle oli Helsingissä pidetyt iltaharjannostajaiset hyvin tärkeitä. Emil suunnitteli itse ruokalistan.  Alkujuomana oli Manhattan, punaviininä Geisweiler ja konjakki oli Meukowia. Emilin mielestä parasta ruokaa sai Ravintola Motista, joissa iltajuhlia pidettiin. Myöhemmin iltajuhlia pidettiin mm. Kalastajatorpalla ja Kaivohuoneella, sillä Motissa nuoremmat mestarit eivät päässeet tanssimaan.

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen rakentaminen vahvisti Hartelan asemaa yhtenä pääkaupunkiseudun isoista rakennusliikkeistä. Kohteen rakennuttaja oli Rakennushallitus. Rakentaminen aloitetiin toukokuussa 1973 ja se valmistui helmikuussa 1975. Tilavuus on 27.800rm³.

Ota suunta päin Paimiota

Rakennusliike M. Ylismäki rakensi 1974  Asunto Oy Inkilänkartanon ja Asunto Oy Inkilän Puiston.

Pohjoinen huippulämpökeskus

Rakennuttaja: Helsingin kaupungin sähkölaitos
Rakennusaika: 1.3.1972 – 15.5.1973
Tilavuus: 21.300rm³
Arkkitehti Eero Virkkunen

Vuosina 1969-72 nousee Raision keskustasta kokonainen kartano Friisilä

Friisilän alueen rakentajana toimi Rakennusliike M.Ylismäki Oy. Asuntojen suunnittelussa oli pyritty taloudellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

Runosmäki

Runosmäkeä rakennettiin 1970-luvun alusta aina vuosikymmenen loppuun asti. Urakoitsijat Oy rakensi kaikkiaan noin yli 1 700 asuinhuoneistoa. Runosmäen pitkäaikaisena vastaavana mestarina toimi ”Runosmäen keisariksi” tituleerattu Tauno Lehtonen.

Teollisuusneuvos Eemil Hartela

Emil Herman Henriksson syntyi 14.10.1894 Värtsilässä rakentajaperheeseen. Emilin isä oli opiskellut muurarista rakennusmertariksi ja työskenteli Wärtsilän tehtaiden palveluksessa. Lapsuusajan opinnot sujuivat Emililtä vähän miten sattui. Rakennusalanopinnot hän kuitenkin suoritti erinomaisin arvosanoin.

Ensimmäinen tietokone IBM System /3

Kuvassa on pienoismalli Hartelan ensimmäisestä tietokoneesta IBM System/3:sta. Tietokone hankittiin helmikuussa 1970 Helsingin toimistolle uuden laskentayksikön tueksi. Tietokonetta käytettiin koko yritysryhmän hallinnon ja teknillisten yksiköiden laskentatehtävissä.

Kyöstikartano

Rakennusliike M. Ylismäki Oy rakensi 60-luvun lopulla Liedon keskustassa Kyöstikartanon asumalähiötä. Se käsittää kolme osaketalo ja kolme aravalainoittetua taloa ostoskeskuksineen.

Rakennusosakeyhtiö Hartela 60-luvulla

60-luku oli hyvää aika Rakennusosakeyhtiö Hartelalle, ja sen toiminta oli laajentunut kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin. 1960-luvun alkaessa Helsingin yksikön osuus oli noin puolet liikevaihdosta. Liikevaihto kasvoi koko 60-luvun ja vuonna 1967 yhtiöt olivat yhdessä päässeet lähes 40 miljoonan markan liikevaihtoon ja niiden taloudellinen pohja oli vakaa.

Fantastinen!

Ruonan yhdyskunnan rakennussuunnitelmaan kuului 17 lamellitaloa ja 7 pistetaloa. Suunnitelman oli tarkoitus toteutua vuoteen 1975 mennessä. Lamellitalo As. oy Lintupuisto valmistui näistä ensimmäisenä. Seuraavaksi rakennettiin As. Oy Lintuhaka (1969) ja 6-kerroksinen tiilijulkisivuinen pistetalo As. oy Linnunpesä. 

Pyhän Ristin kappeli

Hartela Rakensi Pyhän Ristin kappelin Turkuun. Kappeli valmistui vuonna 1967. Betonikappelin suunnitteli arkkitehti Pekka Pitkänen.  Kappelissa on kolme erillistä siunauskappelia.

1 967 asuntoa Suikkilaan

Urakoitsijat Oy ryhtyi toteuttamaan Suikkilan aluetta Turussa asuntosäästökohteena. Rahoittajana toimi Kansallis-Osake-Pankki. Rakentaminen pääsi varsinaisesti alkuun vuonna 1965 asemakaavojen valmistuttua. Alueen rakentaminen jatkui 1970-luvulle asti ja kaikkiaan Suikkilaan rakennettiin 1 967 asuntoa. Näiden lisäksi rakennettiin myös koulu ja kaksi palvelukeskusta.

Hartelan ja autoilun historia yhdistyivät Emil Hartelan hankkiessa vuoden -66 Opel Diplomat V8:n

Koko Jokamies-lehdessä ollut juttu luettavissa linkin kautta: Tässä on todellinen säilymisihme – vuoden 1966 Opel Diplomat V8:lla on hieno Suomi-historia ja 48 tuhatta mittarissa

Turun yliopiston Hammaslääketieteen laitos

Turun yliopiston Hammaslääketieteen laitos näyttää työvaiheessa vesitornin alulta, mutta on valmiina pyöreiden ja suorien muotojen yhdistelmä. Laitos valmistui 1966. Nykyään rakennuksessa toimii Hammaslaboratorio Turku-Dental Oy.

Raision vesitorni

Hartelan ja Makrotalon muodostama työyhteenliittymä AFICO (Arab-Finn Contractors) toimi Saudi Arabiassa, Nigeriassa ja Iranissa. Yritykset työllistivät yhteensä 3 500 henkeä Suomessa ja ulkomailla.

Uusi Pesula Oy

Uusi Pesula Helsingissä oli suuri ja vaikea työmaa, jossa luonnonvoimatkin tuntuivat joskus olevan hanketta vastaan. Uutta pesulaa aloitettiin rakentamaan lokakuussa 1960.

Semera ja kivet Turun Messuilla

Oy Semera Ab perustettiin 1963, kun myös Suomessa alkoi olla kysyntää elementtirakentamiselle. Semeran omisti Urakoitsijat Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela molemmat 49 % osuudella ja yritysten osakkaat loput 2 %. Toiminta aloitettiin aluksi Urakoitsijat Oy:n varastoalueella. Semera muutti vielä samana vuonna Itäharjulle, jossa sillä oli valmisbetoniasema ja kaksi 72 metriä pitkää teollisuushallia.

Sukupolven vaihdos

Eemil Hartela katsoi elämäntyönsä pääosin päättyneen vuonna 1963, jolloin hän luopui toimitusjohtajuudestaan. Urakoitsijat Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 30-vuotias diplomi insinööri Jaakko Hartela. Antti Hartela jatkoi yrityksen lakiasioiden hoitamista. 

Emil Hartela -mitali

Emil Hartela –mitalin suunnitteli Aimo Tukiainen ja sitä on jaettu hopeisena ja pronssisena yhtiön arvostetuimmille työntekijöille. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen tunnetaan ehkä parhaiten Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta. Tukiaisen syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta 6.10.2017.

Vanhan ajan mestarit

60-luvulla Helsingin Hartelassa toimi ”vanhan ajan” mestareita, joista muistetaan esimerkiksi ”Ukko-mestari”. Hänen käsityksensä mukaan selkeä puheilmaisu koostui muutamasta kirosanasta lausetta kohti sekä kuuluvasta äänestä. 

Palkanmaksua 60-luvulla

Rakentamisen tekniikka oli kehittynyt nopeasti 60-luvulla, mutta eräs peruspiirre kuitenkin vielä säilyi.
Viikonlopulla työmaalla käteen annettiin ruskea palkkapussi, mikä sisälsi käteisenä viikon ansiot, piiskarahat ja hyvänmielenlisät. Pussin käteen saamisen jälkeen vanhan sanonnan mukaan sitten ”kortilla katsottiin, kenelle rahat kuuluivat”. 

Rakennusosakeyhtiö Hartela

Helsingin yksikön alkuvuodet olivat lähes poikkeuksetta tappiollisia ja turkulaiseksi mielletyn rakennusliikkeen oli vaikea saada töitä. Pahimmillaan Turusta lähettiin palkkarahatkin. Pankitkaan eivät ymmärtäneet laajentumisstrategiaa. Emil Hartela oli kuitenkin sitkeä ja virkkoi ”Helsingistä ei lähetä ennen kuin omamme on saatu pois”. 

Rakennuskohteet Helsingissä

Kauppakeskus Ristikolla on poikkeuksellisen kiehtova historia. Konalan maamerkkinä vuodesta 1962 toiminut Hartwallin virvoitusjuomatehdas on Hartelan kiinteistökehityksen myötä saanut uuden elämän monimuotoisena ja elinvoimaisena kauppakeskuksena.

Vilho Heinonen jättää Urakoitsijat Oy:n

Vilho Heinonen jätti Urakoitsijat Oy:n 1959, päätettyään siirtyä Vesi ja Silta Oy:n johtoon. Emil Hartela lunasti Heinosen osakkeet ja samalla luovutti oman osuuteensa Vesi ja Silta Oy:stä Heinoselle.

As Oy Porintie 2

As Oy Porintie 2:n yhtiön hallitus teetti 1978 lyhyen historiikin alkuvaiheistaan täytettyään 20 vuotta.

Jaakko Hartela tutustui rakentamiseen ruohonjuuritasolta

Jaakko Hartela tutustui opintojensa ohella rakentamiseen ruohonjuuritasolta asti: vuonna 1957 koottu työtodistus kertoo, että tekniikan ylioppilas Jaakko Hartela on vuosina 1952–57 toiminut sekatöissä Halisten vedenpuhdistustyömaalla, laudoittajana ja raudoittajana Kestilän liiketalon työmaalla ja seuraavana kesänä nuorempana työnjohtajana. 

Kirjoitan tähän kuitenkin varmuuden vuoksi viisi litraa väkeviä

Hartela oli saanut Tammisaaresta puolustusministeriön urakan. Kun tuli rakennuksen harjannostajaisten aika, kirjoitti Aatos Lehtonen anomuksen muutamasta korillisesta olutta ja meni hakemaan oluiden tarjoiluun lupaa poliisilaitokselta, sillä elettiin säännöstelyn aikaa.

Jallupullo, Kaiser ja mailimittari

Vilho Heinonen ja Aatos Lehtonen tapasivat Kotkassa Rakennusmestarien keskusliiton liittokokouksessa rakennusmestariyhdistyksen puheenjohtajan ja Turun Osuuskaupan rakennusmestarin. Päätettiin että he palaisivat yhdessä Turkuun Villen punaisella isolla Kaiserilla. Autolla oli paljon hevosvoimia ja Ville usein antoikin innokkaan Aatoksen ajaa autoaan.

Hannoverin messut

Kerran Emil Hartela vei kolme rakennusmestariaan Hannoverin messuille opintomatkalle. Majoitus oli yksityisperheessä Hampurissa.

Kun koko kuuma kesäpäivä oli kierretty messuilla, palasivat väsyneet mestarit kuuden maissa huoneisiinsa lepäämään. Meni noin puolituntia, kun virkku Emil tuli huoneeseen ja sanoi ”Pesin hikiset sukkani ja paitani, ja nyt pojat lähdetään tutustumaan Hampuriin.”.

1954 hankittiin Hartelaan ensimmäinen torninosturi

Kun Suomi oli saanut maksettua kaikki sotakorvauksensa vuonna 1952 oli rakennusalallakin vihdoin mahdollista alkaa koneistamaan ja kehittämään työntekoa yhä teollisempaan suuntaan. Ensimmäiset uudet koneet, joita työmaille tuli olivat ”vinssit” eli lavahissit, raudankatkaisukoneet, isommat betonimyllyt ja laahakauhat. 

Hartela Helsinkiin

50-luvulla Urakoitsijoista oli tullut Turun seudulla yksi kaupungin merkittävimmistä rakentajista. Eemil Hartelaa kiinnostikin laajentaa toimintaa Helsinkiin. Laajentumista kuitenkin vaikeuttivat merkittävästi kunnat, jotka eivät hevillä antaneet mahdollisuuksia ulkokuntalaisille hankkia töitä.

Aatos Lehtonen kuplalla Helsinkiin

Helsingin toiminta-aluetta valvomaan ja sen yhteyshenkilöksi lähetettiin rakennusmestari Aatos Lehtonen Turusta. 

Pohjoisranta 22

Urakoitsijat Oy:n ensimmäinen urakka Helsingissä oli aravatalo Pohjoisranta 22:ssa ja urakan oli laskenut Emil Hartela itse. Hartela määräsi Aatos Lehtosen Helsinkiin ”päällekatsojaksi” ja työmaalle oli palkattu kaksi Emilin mukaan ”huippumestaria”. 

Aatoksen ensimmäinen kesäloma

1952 Aatos Lehtonen sai ensimmäisen virallisen kesälomansa ja sen oli tarkoitus kestää yhden viikon. Ensimmäisenä lomapäivänä Aatos lähti kaupungille vaimonsa kanssa. Matkalla Wiklundin tavarataloon tuli kadulla vastaan Emil Hartela kantaen miehen korkuista piirustusrullaa. Emil pysäytti Aatoksen ja pyysi tätä tulemaan käymään toimistolla häntä auttamassa ja sovittiin että Aatos saapuisi toimistolle klo 12.00. Aatoksen ensimmäinen kesäloma kestikin vain neljä tuntia. Tästä alkoi Aatoksen urassa uusi vaihe, sillä hän siirtyi työmaalta urakkalaskelmien pariin.

Aatos Lehtonen aloittaa Urakoitsijoissa

Urakoitsijat Oy haki vanhempaa mestaria Ylioppilastalon työmaalle. Sen hetkiseen työnantajaansa pettynyt Aatos Lehtonen päätti käydä Emil Hartelan puheilla ja aloitti uransa Urakoitsijat Oy:n palveluksessa.

Urakoitsijoiden ensimmäinen vuosikymmen

Urakoitsijoiden ensimmäisen vuosikymmenen lopulla työntekijöitä oli keskimäärin noin 600-700 henkeä. Mestareita oli parikymmentä.

Pikeä, presidentti ja palaneet sormet

Aatos Lehtosen ensimmäinen kohde Urakoitsijat Oy:ssä oli Ylioppilastalo. Ylioppilastalo rakennettiin vuonna 1952 Rehtorinpellonkadulle ja sen suunnittelijana oli huippuluokan arkkitehti Bryggman. Työmaa oli vaativa. 

Opintomatkalla Euroopassa

Opintomatkalla olevat herrat ihmettelevät, missä päin Eurooppaa ollaan.

Ohjeita harjannostajaisiin

Kerran eräs arvonsa tunteva vastaava mestari valmisteli muita nuoremman sukupolven työmaalla työskenteleviä mestareista harjannostajaisiin. Iltajuhlien oli onnistuttava, joten vastaava mestari päätti antaa ohjeita nuoremmille alkoholin käytöstä, kuinka tilaisuuteen oli pukeuduttava ja tultava ajoissa paikalle. Tämä ilta jäi hyvin mieleen nuoremmille mestareille ja paras ilon aihe oli se, kun hyvien neuvojen antaja jouduttiin kantamaan tilaisuuden päätyttyä taksiin.

Ensimmäiset henkilöautot Urakoitsijat Oy:lle 1949

Liiketoiminnan virkistymistä heijastelivat firman henkilöautot. Sodan jälkeisinä aikoina autot olivat tiukimmin säännösteltyjä tuotteita, ja niiden ostolupia myönnettiin kitsaasti mm. lääkäreille ja vastaaville.

Rakentamista 40-luvulla

Urakoitsijoiden ensimmäisestä kalusteluettelosta selviää, että yrityksellä oli käytössään mm. seitsemän betonisekoittajaa, kaksi nostoastiaa, viisi vintturia ja peräti 12 sähkömoottoria. 

Urakoitsijat Oy:n puhelinlinjat

Kun Turun puhelinverkko alkoi tukkeutua kaupungin kasvaessa, saatiin kaupunkiin uusi automaattinen keskus, jonka vanhojen linjojen numerointi päätettiin hoitaa lisäämällä kaikkiin olemassa oleviin numeroihin alku 11 000. 

Ammattilaisen tunnistaa aina

Vastaava mestari oli työmaankuningas ja muut mestarit hänen vasallejaan. Ammattimiehistä muurarit tunsivat ja osoittivat itsensä tärkeimmiksi. Raskaita töitä tekevät muurarien apulaiset olivat useimmiten naisia. 

Onnilinna

Urakoitsijoiden ensimmäinen asuinrakennus ”Onnilinna” eli Tiilentekijänkatu 4, Turussa.
Kolmikerroksisen rapatun tiilitalon on suunnitellut arkkitehti Lauri Sipilä ja sen rakennutti Onni Sarlin, jonka kuva löytyy pääoven syvennyksestä. Onnilinna valmistui viimeisen sotavuoden 1944 aikana.

Urakoitsijat Oy:n ensimmäinen urakkakohde 1942

Urakoitsijat Oy:n ensimmäinen urakka oli uusi tehdasrakennus Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaalle, jonka edellinen rakennus oli tuhoutunut talvisodan pommituksessa. Urakan arvo oli 3.725.000 markkaa ja se oli aikansa mittapuulla suurehko tehdasrakennus.

Urakoitsijat Oy:n perustaminen

Urakoitsijat Oy:n yhtiöjärjestys vahvistettiin kauppa- ja teollisuusministeriössä 22.5.1942 ja ensimmäinen yhtiökokous pidettiin 1.6.1942 varatuomari Verner Wännisen asunnossa. 

Työmaan Sirkka

Eräällä työmaalla betonilautoja puhdistava ja nauloja irtirepivä Sirkka oli harvinaisen hyvin rakennettu nainen. Sirkan kulkiessa ohi työt pysähtyivät hetkeksi vihellyksiä varten, ja nuoremmat timpurit antoivat hyviä ehdotuksia varsinkin lauantain puoliltapäivin, kun apulainen oli jo ehtinyt hakea ”lauantaipullon” Alkosta.

Klubiaskeja ja työsuunnitelmia

40-luvulla vastaava mestari saattoi piirtää työsuunnitelman ja työdetaljit, ”klubiaskin kanteen”. Työvaiheita suoritettiin mestarin kokemuksen mukaisessa järjestyksessä. Työväkeä otettiin ja erotettiin tarpeen mukaan. Aamulla pidettiin nimenhuuto ja jaettiin päivän työt.

Kivimiehet

Kivimiehet olivat oma ammattiryhmänsä, He osasivat ”lukea” kiveä. Heidän mielestään kivet rikottiin taidoilla eikä niinkään voimalla.