Kun rakennusinsinööri Emil Hartela perusti yhtiön 1940-luvulla, hän arvosti laadukasta suunnittelua, monipuolista rakentamista ja sitä, että työ tehdään kunnolla loppuun asti. Samat periaatteet ovat seuranneet perheessä sukupolvesta toiseen.
”Sain valita, ja päädyin töihin isoisäni perustamaan yritykseen”, kertoo vuorollaan jokainen perheyritys Hartelan omistajista, Maarit Hartela-Varkki, Hanna Hartela ja Heikki Hartela.
Nyt jo neljäs sukupolvi perehtyy yrityksen toimintaan.
Perheen kotitalo on Turussa ja Hartelan rakentama. On 60-luku, ja isä Jaakko Hartela tekee pitkää päivää. Ruokapöydässä aikuiset keskustelevat usein yrittämiseen liittyvistä aikuisten asioista, mutta lapsilla nämä jutut kulkevat helposti yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Yrityspuheita enemmän kiehtovat kodin hauskat ratkaisut, kuten se, ettei posti putoa kerrostaloasunnossa eteisen lattialle, vaan menee suoraan pieneen kaappiin.
Lasten silmiin lapsuus näyttää ihan tavalliselta. Edustusvieraat saattavat tarkoittaa siskoksille perunoiden kuorimista. Kesäinen veneretki Turun saaristossa saattaa tarkoittaa oikeastaan yhtiön avainhenkilön tapaamista. Ja kun isoisä Emil, isä Jaakko ja setä Antti pääsevät omalle kesämökille, he pyörivät pihamaalla levottomina: mitä tekemistä kukaan voisi enää keksiä, onhan jo kolmas lomapäivä ja töihin vain tekisi mieli päästä!
— Käytännön rakentaminen ei näkynyt meillä kotona, Hanna Hartela kertoo.
Perheyrittäminen sen sijaan näkyi. Ja se, mikä oli itsestään selvää rakennusyhtiön rinnalla eläneille lapsille, ei ollut aina tavanomaista muille. Esimerkiksi kerran, kun Maarit oli pieni kansakoululainen, opettaja meni pohtimaan tunnilla uima-altaan rakentamista. Seuraavaksi päiväksi Maarit toi opettajalle piirroskuvan altaan mittasuhteista.
— Olin saanut konttorilta mukaani myös karkean kustannusarvion, Maarit Hartela-Varkki nauraa nyt, yli 50 vuotta myöhemmin.
Heikin lapsuus puolestaan kului kymmenvuotiaasta eteenpäin Helsingissä, jonne vanhemmat muuttivat vuonna 1980 Hartelan yhtiöiden fuusioitumisen vuoksi. Heikki vietti paljon aikaa kierrellen työmaita Hartelan lähetin mukana, sillä lähetti toimi myös epävirallisena lapsenvahtina.
— Autossa tein ruutupaperille raportin työmaiden näkyvyydestä. En tainnut ihan olla tyytyväinen, Heikki Hartela hymähtää. — Raportti sisälsi myös suunnitelman, jonka avulla meidän työmaamme erottuisivat kaupungilla aiempaa paremmin!
Hartelan tarina alkaa paljon aiemmin kuin tämä tarina, oikeastaan jo vuonna 1930, jolloin 36-vuotias Emil Henriksson muutti sukunimensä Hartelaksi. Samoihin aikoihin monet muutkin vaihtoivat sukunimensä muotoon, joka soi suomalaisittain.
Kuten oma isänsä, myös Emil oli tuntenut nuoresta asti vetoa rakentamiseen, ja suuntasikin kotipaikkakunnaltaan Värtsilästä Kuopioon opiskelemaan huoneenrakennusta. Hän haki oppia myös ulkomailta, ja teki lähellä Berliiniä rautabetoni-insinöörin tutkinnon.
Reilu 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1942, Emil Hartela perusti oman yrityksen yhdessä rakennusmestari Vilho Heinosen kanssa. Urakoitsijat Oy:n ensimmäisenä urakkana oli rakentaa Turkuun uusi harja- ja sivellintehdas talvisodan pommituksissa tuhoutuneen tehdasrakennuksen tilalle. Tämän lisäksi yhtiö toteutti vuonna 1943 kaksi muutakin teollisuusrakennusta, ja vuotta myöhemmin Turkuun nousi Urakoitsijat Oy:n ensimmäinen asuinkerrostalo.
1950-luvulla yhtiö laajensi toimintaansa myös Helsinkiin, jossa ensimmäinen rakennuskohde oli Asunto Oy Pohjoiskulma Helsingin Pohjoisranta 22:ssa.
Vuosi 1959 oli yrittäjäperheelle käänteentekevä, sillä silloin Urakoitsijat Oy siirtyi kokonaan Hartelan omistukseen. Samana vuonna Emil Hartela perusti myös uuden yrityksen eli Rakennusosakeyhtiö Hartelan. Urakoitsijat Oy jatkoi vakaata toimintaansa Turun alueella, ja Rakennusosakeyhtiö Hartela sai puolestaan yhä vahvempaa jalansijaa pääkaupunkiseudulla
1950-luvulla suuret ikäluokat oli synnytetty ja asunnoista alkoi olla pulaa. Niinpä Hartelassa alettiin keskittyä asuntorakentamiseen. Samoihin aikoihin rakentamisen tekniikka kehittyi nopeasti, ja Emil Hartela veikin avainhenkilöitään maailmalle tutustumaan uusiin virtauksiin. Tätä perua on muuten myös nykyisen Hartelan henkilökunnan kouluttaminen: jo Emil Hartelan aikana mestareille ja muille työntekijöille järjestettiin monenlaisia kursseja Suomessa. — Isoisä tapasi sanoa, että jos jokin on tekemisen väärtti, niin se kannattaa tehdä kunnolla, Maarit Hartela- Varkki kertoo.
Jos se on tekemisen väärtti, niin kannattaa tehdä kunnolla!
-Emil Hartela
Kun väki muutti maalta kaupunkiin, asuntojen rakentamisesta tuli suorastaan yksi valtakunnan avaintehtävistä. Urakoitsijat Oy aloitti myös gryndaamisen: ensin Turun keskustasta ja sitten esikaupunkialueilta. Lopulta, vuonna 1963, Emil Hartela katsoi elämäntyönsä tehdyksi.
Urakoitsijat Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin 30-vuotias diplomi-insinööri Jaakko Hartela. Pojista toinen, varatuomari Antti Hartela, jatkoi yrityksen lakiasioiden hoitajana ja hallituksen jäsenenä. Emil Hartela, joka oli muuten saanut 60-luvun alussa Urho Kekkoselta teollisuusneuvoksen arvonimen, ei kuitenkaan jättänyt perheyrittämistä, vaan työskenteli vielä muutaman vuoden ajan Helsingissä Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtajana. Tässä tehtävässä häntä seurasi rakennusmestari Aatos Lehtonen. Perheyrityksensä johtokunnan toimintaan hän osallistui jäsenenä kuolemaansa asti.
Nyt tarina on siis kulkenut kohtaan, jossa Jaakko Hartela on ryhtynyt perheyrityksen toimitusjohtajaksi. Hän tekee pitkää päivää. Ruokapöydässä aikuiset keskustelevat usein yrittämiseen liittyvistä aikuisten asioista, ja vaikka lapsilla nämä jutut kulkevat usein toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, arvot tarttuvat.
— Kotona arvostettiin työntekijöitä ja ammattitaitoa, Maarit Hartela-Varkki kertoo.
— Kiinnostus rakentamiseen on tullut meille varmaan verenperintönä, innoittajina isä ja isoisä.
Myös äiti, kauppakorkeakoulusta valmistunut Ritva Hartela, työskenteli ajoittain Hartelassa. Olikin itsestään selvää, mistä perheyrityksen lapset pääsivät vartuttuaan hakemaan työkokemusta.
Etenkin Maarit hakeutui oppimaan rakennustyömaille.
— Viihdyin elämänmakuisessa ilmapiirissä. Työmailla saavutukset olivat konkreettisesti nähtävissä.
Innostus vei Maaritin Turun teknillisen oppilaitoksen talonrakennuslinjalle.
Hanna puolestaan lähti kesätöihin Kairoon ennen valmistumistaan Turun kauppakorkeakoulusta. Yhtiö rakensikin aiemmin myös ulkomaille, ja 80-luvun puolivälillä Egyptiin oli tekeillä lomakylä.
— Nuorelle opiskelijalle kaikki oli uutta, sillä olin opiskellut ihan muuta, markkinointia, kieliä ja ulkomaankauppaa, Hanna Hartela hymähtää. Heikki taas haaveili arkkitehdin työstä, suunnittelemisesta ja suunnittelun ohjaamisesta. Sekin kiinnosti, miten rakennetaan ja mitä rakennuksilla sitten tehdään.
— Ensimmäisenä kesänä Hartelassa päätyöni taisi olla purkulautojen puhdistus. Aputöissä pääsi tutustumaan työympäristöön. Myöhemmin Heikki Hartela päätyi Otaniemeen opiskelemaan rakennustekniikkaa.
— Isä ei suoraan ohjannut minua rakennusalalle. Ei hän myöskään antanut erityisemmin yrittämiseen liittyviä neuvoja. Mutta kun kysyin, hän vastasi, Heikki Hartela kertoo.
Muut sisaruksista eivät tätä muista, eikä kenenkään mukaan omistamisesta varsinaisesti keskusteltu — niin arkisesti Jaakko Hartela siirsi osakekannan kolmelle lapselleen.
— Luulen, ettei kysymyksen suhteen oltu ihan tosissaan. Vähän tunnustelivat, että mitä me ajattelemme perheyrityksen jatkamisesta, Hanna Hartela jatkaa.
— Papereita allekirjoitettiin loppuvuodesta 1988, Heikki Hartela summaa.
Omistajaksi ryhtyessään Hanna oli jo valmistunut kauppatieteiden maisteri ja töissä Turussa Hartelan asuntomyynnissä.
Rakennusinsinööriksi valmistunut Maarit ja tekniikan ylioppilas Heikki työskentelivät teknisissä tehtävissä Hartelan Helsingin tulosyksiköissä.
— Isä piti yhä ohjat käsissään ja pysyi Hartelan henkisenä omistajana, Hanna Hartela sanoo.
Samalla, kun sukupolvi vaihtui, muutettiin myös konsernin toimintatapoja. Tulosyksiköistä tehtiin osakeyhtiömuotoisia. Aikaisemmat yksiköiden johtajat, diplomi-insinööri Lasse Johansson ja kauppatieteiden maisteri Juhani Rantanen, jatkoivat Rakennusosakeyhtiö Hartela Etelä-Suomen ja Hartela Oy Lounais-Suomen toimitusjohtajina.
— Minä jatkoin Turussa asuntomyynnissä. Meillä oli osaava henkilökunta ja nautin työstä siellä, Hanna Hartela kertoo. — Juhani Rantanen johti viisaasti, oli sopivan varovainen ja yritti samalla katsoa tulevaisuuteen. Välillä tuntui, että Hartelan nostureita oli joka kulmalla. Tunsin ylpeyttä tästä yrityksestä.
Hartelan monipuolisuus oli tasoittanut kausivaihteluita ja tehnyt yhtiöstä vakavaraisen: osattiin tehdä asuntoja, julkisia rakennuksia ja teollisuusrakennuksia. 90-luvun alusta yhtiö selvisikin kohtuullisen hyvin. Huonojen aikojen varalle oli puskuria.
— Perheyrityksenä olimme olleet varovaisia, emmekä olleet lähteneet nousukaudella kasinotalouteen, Hanna Hartela miettii.
Silti rakennusalalle lama-aika oli vaikeaa.
— Meni kauan, että asunnot kävivät taas kaupaksi. Siinä sai olla huolissaan. Kevään korvilla vuonna 1998 Juhani Rantanen kuoli äkillisesti sairauskohtaukseen. Turkuun tarvittiin nopeasti uusi toimitusjohtaja, ja Jaakko Hartela ehdotti, että poika voisi jatkaa tehtävässä.
— Se oli hyppy suoraan altaan syvään päähän, vaikka yritys oli enemmän kuin tuttu, Turussa oli hyvä johtoryhmä ja kone pyöri, Heikki Hartela kertoo. — Siellähän suuri osa henkilöstöstä oli ollut talossa kauemmin kun minä olin elänyt!
Heikki oli silloin 28-vuotias helsinkiläinen, jolla oli oma kiintokalustefirma ja keskeneräiset opinnot. Vaimo Eva Hartela jätti uransa ja ryhtyi pyörittämään yritystä.
Neuvoja ja oppia tuoreelle toimitusjohtajalle antoivat Lasse Johansson ja professori Juhani Kiiras, joka oli Heikki Hartelalle tuttu Otaniemestä ja toimi pitkään Hartelan Turun konttorin palkkaamana konsulttina.
Uutta johtajaa kiinnosti monipuolisen rakentamisen lisäksi arkkitehtuuri, design ja uudistuminen.
— Myös toimitilarakentaminen ja kiinteistökehitys yleistyivät silloin. Pystyin käyttämään osaamistani ja osallistumaan hankkeisiin, joihin koin intohimoa.
— Jo 2000-luvun alkupuolella meillä oli esimerkiksi 3D-mallinnosohjelma Kide. Nykyään sitä sanottaisiin massaräätälöimiseksi, Heikki Hartela kertoo. — Se oli edistyksellinen, ja lopulta itse asiassa aikaansa edellä.
Vuonna 2012 perheyritys oli 70-vuotias ja kaipasi uudistumista. Konsernin rakennetta haluttiin kehittää.
— Halusimme olla konsernina myös aiempaa yhtenäisempi, Heikki Hartela kertoo.
Tämä tarkoitti muutoksia sekä organisaatiomalliin että hallitustyöskentelyyn. Hallitus muodostettiin uudelleen niin, että ensimmäistä kertaa mukana oli myös perheen ulkopuolisia asiantuntijajäseniä.
Heikki Hartela siirtyi Turusta Helsinkiin ja ryhtyi toimitusjohtajaksi vastaperustettuun konsernin emoyhtiöön.
— Jouduimme saneeraamaan vuonna 2014. Se tuntui raskaalta vaellukselta, joka kesti kauan.
Vuonna 2015 Hartela-yhtiöt Oy:n hallitus kutsui konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Juha Korkiamäen, ja taloon palkattiin useita muitakin uusia esimiehiä.
— Jäimme kaikki pois töistämme, ja keskityimme hallitustyöskentelyyn ja omistamiseen. Ei se helppo ratkaisu ollut. Koin, että Hartela oli ollut minulle enemmän perhe kuin työpaikka, Hanna Hartela sanoo.
Vuosikymmenten saatossa Hartela on kasvanut merkittäväksi kotimaiseksi rakentajaksi, joka on toteuttanut koteja ja sijoitusasuntoja, toimisto- ja teollisuusrakennuksia sekä julkisia rakennuksia. Pitkän perinteen päälle tulee uusia päiviä, tulevaisuutta ja sukupolviakin.
Ensimmäistä kertaa Hartelan historiassa uutta sukupolvea perehdytetään systemaattisesti yrityksen omistajiksi. Perehdytysohjelmassa neljännelle sukupolvelle, seitsemälle serkukselle, opastetaan säännöllisesti Hartelan toimintaa ja sen osa-alueita.
— Tämän asian suhteen haluan toimia toisin kuin vanhempani. Haluan näyttää tyttärilleni, millaisia mahdollisuuksia heillä voi olla yrityksessä, Hanna Hartela sanoo.
Hänen tyttärensä ovat uuden sukupolven vanhimpia, kolmekymppisiä, ja kiinnostuneita yhtiön toiminnasta. Kuitenkin serkuksista kaikki täysikäiset osallistuvat perehdytysohjelmaan aktiivisesti.
Kuvassa vasemmalta Maarit Hartela-Varkki, Hanna Hartela ja Heikki Hartela. — Perheyrityksessä voi olla kaikki pelissä: intohimo, osaaminen, oma nimi, omat rahat, toteaa Heikki Hartela
Yhtiön tulevaisuus näyttää valoisalta. Hartela on pysynyt vakavaraisena ja on palannut kannattavimpien rakennusliikkeiden joukkoon.
Vuodesta 2017 Hartela on myös toiminut aiempaa näkyvämmin yhden Hartela-nimen alla. Paikallisesti toimivien tytäryhtiöiden nimiksi tulivat silloin Hartela Etelä-Suomi Oy, Hartela Länsi-Suomi Oy ja Hartela Pohjois-Suomi Oy.
— Perheyrityksessä voi olla kaikki pelissä, oma nimi, omat rahat ja perhesuhteet. Jos intohimot ja osaamiset kohtaavat, toivon jatkajia neljännestä polvesta. He kuitenkin tekevät aikanaan omat ratkaisunsa, Heikki Hartela sanoo.
Rakennusalalla suhdanteet vaihtelevat ja suuntaukset vaihtuvat. Perusperiaatteet kuitenkin ovat pysyneet Hartelassa samoina jo 40-luvulta asti: toimintaa suunnitellaan pitkällä perspektiivillä, eikä rakentamisen laadusta tingitä. Ensimmäinen Hartelan rakentama asuintalo Turun keskusta-alueella onkin asuinkäytössä edelleen.
Hartelassa pyritään siis katsomaan tulevaisuuteen.
— Peruutuspeiliin katsomalla on hankalaa ajaa, Maarit Hartela-Varkki hymyilee. — Mieluummin katsotaan eteenpäin!
Hartelan historiassa uutta sukupolvea perehdytetään aktiivisesti yrityksen omistajiksi. Hartelan suku 2021.
Haastattelujen lisäksi lähteenä on käytetty Aaro Vakkurin kirjaa Hartela 1942-1992.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
