Rakensimme Helsingin Sompasaareen lähes 200 asuntoa, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja uusi teknologia.
Helsingin Sompasaari oli aikoinaan saari, huviretkikohde, jonne helsinkiläiset saattoivat suunnata höyrylaivalla. 1950- ja 1960-luvuilla saari yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen, ja nykyisin naapurisaarista ovat jäljellä Korkeasaari ja Mustikkamaa. Näitä lähisaaria voi katsella esimerkiksi Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Pelagiasta, jonka lähes jokaisesta asunnosta on näkymä Kruunuvuorenselälle.
— Sijainti on mahtava, koko kortteli katsoo merelle, hankekehitysjohtaja Johanna Palosaari Hartela Etelä-Suomesta sanoo.
Sijainti tarkoittaa tietysti muutakin kuin merinäkymiä: kasvavan asuinalueen vieressä sijaitsevat Kalasataman palvelut, Suvilahden kulttuuritarjonta ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet.
Hartela on rakentanut Sompasaaren alueelle neljä taloyhtiötä, joista jokaisessa on kattopiha. Sompasaaren Pelagian ja Sompasaaren Pookin kattopiha on yhteinen, ja puutarhaan on istutettu muun muassa niittykasveja, pieniä purppuraomenapuita ja riippapihlajia.
Kattoja kiertää lasinen aita.
— Myös kaide on lasia, jotta näkymä merelle on yhteinäinen, Johanna Palosaari lisää.
Korkeuksissa ei kuitenkaan tarvitse vain katsella maisemaa. Katoilla on oleskelupaikkoja, urheiluvälineitä ja muun muassa kasvatuslaatikoita. Pimeällä tunnelmaa luo iltavalaistus.
— Kattopiha on merkittävä yhteisöllisyyttä kohentava tekijä, Palosaari miettii.
Kattopuutarhojen lisäksi Sompasaaren alueen asukkaita yhdistää umpikorttelien isot sisäpihat, jotka ovat kaikkien yhteisessä käytössä. Asukkaiden yhteiskäytössä on myös sähköauto.
Alueen suunnitteluun ja toteutettuihin ratkaisuihin ovat vaikuttaneet paitsi yhteisöllisyys, myös kestävän kehityksen ratkaisut. Asukkaat voivat esimerkiksi seurata omaa sähkön- ja vedenkulutustaan sekä sisäilman lämpötilaa. Energiankulutusta vähentää jäteveden lämmön talteenotto ja osassa taloyhtiöistä käytetään aurinkosähköä.
— Täällä on sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja, ja asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä yli sadan neliön kaksitasoisiin perheasuntoihin, Palosaari kertoo. — Monipuolinen asuntojakauma on sekä tunnusomaista tälle alueelle että kestävän kehityksen mukaista.
Monipuolisuus näkyy myös alueen arkkitehtuurissa. Kerroksia on 6-12, mikä luo rytmiä siihen näkymään, joka avautuu mereltä tai lähisaarilta korttelin suuntaan.
— Olen ylpeä siitä, millaiselta kortteli näyttää, koko kokonaisuudesta, Johanna Palosaari sanoo.
Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.
Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.
