Helsingin kaupunki järjesti tontinluovutuskilpailun, jonka kriteereissä oli ensimmäistä kertaa mukana myös energiatehokkuus ja viherrakentaminen, Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteen mukaisesti. Kilpailun tavoitteena oli löytää ja kehittää innovatiivisia energiatehokkuuteen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyviä ratkaisuja.
Kaupunkiympäristölautakunta esittää Hartela Etelä-Suomi Oy:n Grün in der Mitteä Vähähiilisen viherkorttelin laatukilpailun voittajaksi. Veistoksellisen terassoituvan kaupunkikorttelin ytimenä on viherrakenteeltaan ainutlaatuisen monikerroksinen kaupunkikeidas.
”Halusimme luoda kohteen, jossa ekologisuutta ei toteuteta arkkitehtuurin kustannuksella. Grün in der Mitte on ryhdikäs arvorakennus, joka poikkeaa Helsingin totutusta kaupunkikuvasta edukseen ja samalla se on jopa ympäristöystävällisempi kuin mitä alun perin edes tavoittelimme”, toteaa hankekehitysjohtaja Johanna Palosaari tyytyväisenä.
Robottipysäköinnillä tilaa viheralueille
Vähähiilisen viherkorttelin laatukilpailu oli siis kriteereiltään uudentyyppinen. Vähähiilisyyttä ja ympäristöarvoja painotettiin kilpailutöiden arvioinnissa yhtä paljon kuin arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaakin. Juryn puheenjohtajan, arkkitehti Matti Kaijansinkon mukaan Grün in der Mitte nousi selkeäksi voittajaksi kaikilla osa-alueilla.
”Yksi Grün in der Mitten parhaista oivalluksista oli esimerkiksi robottipysäköinnin hyödyntäminen, mikä vapautti pysäköinniltä valtavan paljon tilaa viheralueille”, hän sanoo.
Kaijansinkko uskoo, että monet kilpailussa esitetyistä ratkaisuista, kuten lämmön tuotanto hybridituotantojärjestelmällä, voivat siirtyä nopeastikin Helsingissä rakentamisen standardeihin.
Muuntojoustavalla ja resurssitehokkaalla runkoratkaisulla pitkä elinkaari
Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosassa sijaitsevalle tontille nousevan kohteen pääsuunnittelijana toimi Selina Anttinen arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä.
Resurssitehokas, mutta asuntorakentamisessa vähän käytetty pilarilaatta osoittautui kokonaisvaltaisesti kestävimmäksi vaihtoehdoksi runkojärjestelmälle. Pilarilaattarungossa betonin määrää ja laatua on optimoitu mahdollisimman pitkälle. Muissa rungon pystyosissa käytetään pääosin puuta.
”Korttelissa tavoitellaan teknisesti, toiminnallisesti ja esteettisesti mahdollisimman pitkää elinkaarta. Runkojärjestelmän täytyy olla kestävä paitsi teknisesti myös käytettävyyden kannalta. Emme tiedä, minkälaisia tarpeita Grün in der Mitten käyttäjillä on vaikka sadan vuoden päästä. Pilarilaatta tarjoaa muuntojoustavan alustan, joka taipuu erilaisiin pohjaratkaisuihin”, Anttinen kertoo.
Tulevaisuuteen katsovaa arkkitehtuuria
Samalla kun rakennuksen rungossa on tavoiteltu mahdollisimman suurta muuntojoustavuutta ja yleispätevyyttä, asuntoihin on haluttu tuoda myös yksilöllisiä ja paikkaan sidottuja piirteitä. Kortteliin sijoittuu laaja jakauma niin tilalliselta kuin toiminnallisilta ominaisuuksiltaan vaihtelevia asuntoja.
Grün in der Mitten arkkitehtuuria Anttinen luonnehtii positiiviseksi ja tulevaisuuteen katsovaksi. Ilme syntyi tutkimalla avoimin mielin ratkaisuja, jotka mahdollistivat korttelin ympäristötavoitteet resurssitehokkuudesta, pitkästä elinkaaresta sekä monimuotoisesta viherrakenteesta. Anttisen mukaan kestävä kaupunkiarkkitehtuuri on samaan aikaan yksinkertaista ja rikasta.
”Tekninen ydin on ja pysyy ja se muuttuu aikojen myötä erilaisiin käyttöihin. Samalla kerroksellinen viherrakenne muodostaa miellyttävän kehyksen arkiselle elämälle”, hän luonnehtii.
Lähiluonto omaan kotikortteliin – vesi ja ravinteet kiertävät
Grün in der Mittessä onkin tunnistettu lähiluonnon merkitys ja tuotu se kotikortteliin. Sen keskellä sijaitseva metsäpuutarha on vehreä sydän, johon kasvaa maanvaraisuuden ansiosta aikanaan mittavia puita. Vehreys jatkuu kattoterasseilla, jotka elävät vuodenaikojen kierron mukaan.
Ainutlaatuisen vihersuunnittelun on toteuttanut Varpu Mikola Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:stä.
”Pihakeitaan vehreyden salaisuus on maanvaraisen pihan lisäksi korttelin puoliksi suljettu veden kierto. Katoille satavat vedet viipyvät ensin viherkatoilla ja ylimääräiset vedet johdetaan maanvaraiselle pihalle viipymään ja imeytymään”, Mikola kertoo.
