Verkkosaareen nousee viihtyisä ja vehreä terassitalojen muodostama upea viherkortteli, jonka rakentamisessa hiilijalanjälki minimoidaan ja joka tuottaa valmistuessaan itse suuren osan omasta energiastaan. Kortteliin rakennetaan lähivuosina yli 200 valoisaa ja monimuotoista kotia eri elämäntilanteisiin.
Ei uskoisi, että tähän nousee lähivuosina Helsingin kiinnostavin uudisrakennuskohde. Verkkosaaressa, tulevalla vähähiilisen viherkorttelin tontilla ei vielä näytä juuri miltään: Rakentamista ei ole aloitettu, kadut ovat toki valmiit. Kaupunki on rakentanut niiden varrelle infran ja maaperätutkimukset ovat meneillään.
Suunnittelupöydällä hanke sen sijaan etenee jo vauhdilla. Esimerkiksi käytännön rakenne-, materiaali- ja energiaratkaisuja pohditaan kuumeisesti.
”Tässä korttelisuunnitteluvaiheessa päätämme suurista linjoista, joilla Verkkosaaressa saavutetaan kunnianhimoiset energiatehokkuus-, hiilijalanjälki- ja viherkerrointavoitteet. Haemme monitavoiteoptimoinnin kautta kompromissit, joiden kautta lopputulos on myös asukkaiden ja arkkitehtuurin kannalta paras mahdollinen”, summaa projektia johtava Emma Grönlund Hartelasta.
Omaa lämmön ja energian tuotantoa
Esimerkiksi energiaratkaisut on Verkkosaaressa jo pitkälle lukkoon lyöty ja ne perustuvat uusiutuvaan energiaan. Viherkorttelin omasta energiankäytöstä katetaan noin 40 – 45 prosenttia aurinkopaneeleilla. Päälämmönlähteenä ovat maalämpökaivot ja lisäksi jätevedestä otetaan lämpö talteen.
”Olemme saaneet E-luvun todella alhaiseksi, kun kohde tuottaa merkittävän osan lämmöstä ja sähköstä itse, jolloin ulkopuolelta ei tarvitse hankkia niin paljoa”, Grönlund sanoo.
Verkkosaaren E-luku eli energiatehokkuuden vertailuluku on 31 eli erittäin matala. Vertailun vuoksi, se on alle puolet A-energialuokkien talojen E-luvun raja-arvosta, joka on 75.
Vihersuunnittelu keskeisessä roolissa, autot robottiparkkiin
Viherkortteli tulee olemaan ainutlaatuinen kohde monin tavoin, mutta näkyvimmin se erottuu edukseen nimensä mukaisesti vihreydellään. Korttelin viherkerroin on 2,05 eli huomattavasti tavallisia kohteita korkeampi.
Vihersuunnittelu on tässä projektissa isommassa roolissa kuin perinteisissä asuntohankkeissa. Suunnittelun edetessä korttelin vihreyden määrää tarkkaillaan jatkuvasti vihertehokkuuden avulla.
”Esimerkiksi jos katolle tulee suunnittelun edetessä lisää tekniikkaa ja sen vuoksi viherkaton kasvillisuudesta joudutaan tinkimään, niin se kompensoidaan vaikka lisäämällä kasveja pihalle, jotta viherkerroin ei pääse huononemaan”, kuvailee Grönlund.
Jo rakennuksien viherkatot luovat korttelin kokonaisnäkymän vehreäksi. Viherkorttelin puistomaisesta sisäpihasta tulee suojaisa ja viihtyisä, koska siitä tulee osaksi maanvarainen ja puut voivat kasvaa rauhassa suuriksi ja lehteviksi.
”Monestihan pihalla on parkkipaikkoja joko maan pinnalla tai sen alla. Verkkosaaressa pysäköinti on ratkaistu roboteilla, minkä ansiosta pihatilaa vapautuu autoilta kasveille”, Grönlund sanoo.
Rakennusten alle sijoitettavaan parkkihalliin tulee kolme kaksikerroksista ns. robottialuetta. Puoliautomaattisessa järjestelmässä auto ajetaan itse parkkiin, ja robotti eli käytännössä autonostin nostaa auton tarvittaessa toiseen kerrokseen. Samoin robotti sitten laskee asukkaalle auton alas.
”Robottiparkkitoimittajan valinta on jo loppusuoralla. Verkkosaari on käsittääksemme Suomen ensimmäisiä kohteita, johon tulee puoliautomaattinen robottiparkkijärjestelmä”, kertoo projekti-insinööri Minna Hirvikorpi.
Entistä vihreämpää betonia ja mahdollisimman kevyet rakenteet
Verkkosaaressa tehdään pioneerityötä vähähiilisen rakentamisen saralla. Rakentamisen hiilijalanjäljestä leijonanosa tulee materiaaleista. Verkkosaari rakennetaan mahdollisimman vihreästä betonista, jossa on sementin tilalla käytetty vaihtoehtoisia materiaaleja, kuten teollisuuden sivuvirroista tulevaa kuonaa tai lentotuhkaa.
”Testaamme hyvässä yhteistyössä eri toimittajien kanssa vihreäitä betonilaatuja ja niiden ominaisuuksia huolella ennen kuin varsinainen rakennusvaihe alkaa. On äärimmäisen mielenkiintoista olla mukana kehittämässä vähähiilisempiä rakennusmateriaaleja”, Hirvikorpi pohtii.
Yksi suoraviivainen tapa vähentää hiilikuormitusta on yksinkertaisesti materiaalin käytön pienentäminen. Verkkosaaren rakennuksiin tulee ns. pilarilaatta, joka on rakenteena kevyempi kuin yleisemmät runkoratkaisut. Pilarilaatassa vain kantaviin rakenteisiin käytetään betonia, muut rakenteet, kuten huoneistojen väliset seinät, tehdään kevyenä.
”Pilarilaattaa käytetään enemmän toimitilarakentamisessa, mutta se toimii mielestämme erinomaisesti myös asuntorakentamiseen. Kevyt rakenne mahdollistaa rakennuksen matalan hiilijalanjäljen, kun betonia tulee vähemmän kuin perinteisessä ratkaisussa. Lisäksi kevyet huoneistojen väliset seinät mahdollistavat pitkän aikavälin muuntojoustavuuden hankkeessa, seinien paikkaa asunnoissa on helppo halutessaan muutella ja asuntoja voi helposti yhdistelläkin”, Grönlund sanoo.
”Vielä on paljon tehtävää ja asioiden yhteen sovittamista, mutta projekti etenee hienosti”, summaa Grönlund.
